Arkkitehdin valinta

Toisemme talomme suunnittelussa on vihdoin tapahtunut jotakin konkreettista. Muutamia viikkoja sitten päätimme vihdoin lopettaa jahkailut ja annoimme talon pohjapiirroksen suunnittelun ulkopuolisen käsiin. Tuntui, että olimme ajatustemme kanssa tulleet umpikujaan. Kaupungin rakennustoimen kanssa ehdimme istua useita kertoja yhdessä miettien, millaisen talon tontille saa rakentaa. Kun sitten lopulta annoimme periksi ja päätimme laittaa arkkitehdin asialle, ratkesi samalla toinenkin harmaita hiuksia aiheuttanut ongelma. Nimittäin rakennuskaavassa mainittu roomalainen luku kaksi.
 
Arkkitehtimme ilmoitti heti kättelyssä, että piirretään talo, joka on julkisivultaan 2-kerroksinen, mutta sisältä yksikerroksinen. Toisin sanoen ulkoseinät ovat sellaiset, jotka myöhemmin mahdollistavat toisen kerroksen rakentamisen, mikäli näin haluaa. Esitetään siis varaus, mutta sitä toista kerrosta ei ainakaan nyt rakenneta. Tuntui, että kivi putosi sydämeltä, sillä tämän asian kanssa on tahittu. Me kun haluamme rakentaa talomme yhteen tasoon.
 
Nyt olen kokoamassa arkkitehdillemme muutaman ideakuvan kansiota, millainen talo ulkonäöllisesti ja pohjaltaan meitä itseämme miellyttää. Tähän kokosin muutaman kuvan kollaasin (kuvat lainattu), jotka ulkoapäin kuvaavat sellaista tyyliä, mitä uudelta kodiltamme toivomme.
 
 
Avainsanoja ovat isot ikkunat, lapekatto, loft-tyyli, moderni, perkola /osaksi katettu terassi, tummat ikkunanpielet ja valkoinen rappaus valkoisin puutehostein. Saa nähdä sitten, miten hyvin arkkitehtimme osaa niputtaa nämä asiat. :) Valmiita kuvia hän on luvannut touko-kesäkuussa.
 
Tästä talosta tulee siis hyvin erilainen kuin nykyisestämme, mutta tämä on pääosin rakennuskaavan sanelemaa. Tietysti en laita pahakseni, sillä kyllä tämä vastaa tällä hetkellä hyvin pitkälti ulkoisesti unelmataloa. Valitettavasti joiltakin osin joudutaan tekemään budjettiratkaisuja ja sen vuoksi talosta ei esimerkiksi tule 200 tai edes 150 neliöistä. ;)
 
Millainen on teidän unelmatalo? (kuvat lainattu Jämerä, Asuntomessut, Jukka, Lammi)
 
 

Vielä kodinhoitohuoneesta

Aurinkoista pitkäperjantaita! Olen saanut kyselyitä meidän kodinhoitohuoneen kurapisteestä, josta olen ohimennen maininnut. Meillä kurapiste päätyi vahingon kautta tällaiseksi. Putkitöiden tekijöiden kanssa tuli nimittäin väärinkäsitys. Virallisiin kuviin oli piirretty tähän kohtaan hana ja lavuaari, mutta päätimme, että emme lavuaaria tarvitse, koska kylpyhuone on vain muutaman askeleen päässä ovelta. Tarkoituksena oli laittaa lattiakaivo lavuaarin sijaan.

 
No paikka lavuaarille kuitenkin tehtiin, joka tarkoitti sitä, että lattiaa täytyi nostaa ylöspäin, jotta lattiakaivon teko onnistuisi. Niinpä lattiakaivo on noin kolmen laattarivin verran ylempänä lattiasta. Toiseen reunaan kiinnitettiin pienen alumiinilistan ja silikonin avulla lasi. Aluksi ajattelin, että mitähän tuostakin tulee, mutta näin jälkeenpäin voi huokaista. Se on erittäin käytännöllinen. Moni vierailija on tuumannut, että onpa hieno idea, mutta valitettavasti en voi ottaa kunniaa itselleni.


Kodinhoitohuoneen ovelta katsottuna kurapiste sijaitsee vasemmalla puolella ja vastapäätä on seinään kiinnitetty Ikean lack-hylly, jota koristavat orkidea ja kynttilät. Ajattelin, että hyllyn yläpuolelle voisi kiinnittää vielä peilin. Helpottuisi miehen kotiparturointi.


Ylemmässä kuvassa näkyvä seinä on käsitelty karkealla antiikkilaastilla ja maalattu Tikkurilan maalilla V481 Shantung. Tuo seinä tuo kivaa rosoisuutta ja todennäköisesti uudessa talossa tulee tuollaisia pintoja olemaan enemmänkin.

Kohti pääsiäistä

Meillä alkaa olla koti pääsiäiskoristeluiden osalta valmis. Hyvin simppeliä. Viikkosiivous on vielä kesken ja keittiön taso taas sen näköinen, että pommi olisi räjähtänyt. Poikien rairuohot hukkuvat sekaan. Mutta onhan tässä vielä aikaa ennen kuin vapaat koittavat. Tykkään siitä, että koti on "valmis" viikonlopun alkaessa, oli pyhäpäiviä tai ei.
Ostin eilen ensimmäiset narsissit kauppareissun yhteydessä. Kukat sujautin Ikean valkoiseen ruukkuun, joka sopi täydellisesti mitoiltaan. Narsissit päätyivät eteisen lipaston päälle Iittalan kynttilälyhtyjen viereen.


En oikein tiedä, mitä tehdä tuolla magneettitaululle. Nyt siinä on hajanaisia valokuvia ja muutamia tekstejä. Ensin ajattelin siitä moon boardia, sitten paikkaa lasten piirroksille, mutta tuntuu, että kokonaisuus vieläkin etsii itseään. No ainakin tietää, että uuteen kotiin sellaista ei tule ellei jokin uusi inspiraatio tule eteen.

Olen tässä myös miettinyt, että rohkenisinko jo tehdä blogilleni facebook-sivut? Jännittää asian julkistaminen. Tällä hetkellä ainoastaan kaksi tuttuani tietävät tästä harrastuksesta. Pohdinta jatkukoon.
Joko teillä on pääsiäisen valmistelut hyvällä mallilla? Joka tapauksessa toivotan aurinkoista kiirastorstaita!

Palmusunnuntaina

Tämä viikonloppu on hurahtanut silmissä, kun vietin perjantain ja lauantain neurologisen lapsen terapian koulutuksessa. Ja antoisa koulutus olikin. Hattua täytyy nostaa kehitysvammaisen lapsen vanhemmille. Vauhdikas ote sai jatkoa aamulla, kun pojat herättivät jo puoli seitsemän jälkeen. Niinpä ennen puoli kymmentä olin pessyt koneellisen pyykkiä, hoitanut aamutoimet, siivonnut keittiön kuiva-ainekaapin, maksanut laskuja ja lajitellut kirpputoritavaroita.


Äsken kotiuduimme uimahallilta ja nyt on hetki aikaa istua, kun pojat nukahtivat päiväunille. Iltapäivällä on tarkoitus suunnata ulos syömään ja tutkimaan kännykkävalikoimia. Omassa nokialaisessa alkaa hiljalleen näkyä lasten kädenjälki. Puhelin ei tahdo oikein toimia enää. Kiitos niiden lukuisten kertojen, kun se on tipahtanut liian näppäristä sormista lattialle. Kosketusnäyttö on kuitenkin ehjä vielä.


Illan ajattelin viettää puhtaasti lasten kanssa touhutessa ja toivottavasti saamme virpojia myös kylään. Herkkuja on varattu. Ensi vuonna lähdetään sitten poikien kanssa virpomaan. Tuon kuvien oksan Max on askarrellut päiväkodissa. Ensi viikolla saamme pääsiäisruohopurnukat. Nuorimmainenkin on askarrellut omansa.
Rentouttavaa palmusunnuntaita ihanat!

Onnellinen

Katselin äsken Katsomosta Salattujen elämien tämän iltaisen jakson. Normaalisti en kyseistä sarjaa seuraa, mutta sen verran ympärillä on pyörinyt viime päivinä hypetystä, että pakko oli vilkaista. Olen sellainen itkupilli televisiota katsellessa ja kirjaa lukiessa. Niinpä nytkin tirauttelin kyyneleitä.

Kunpa sitä osaisi arvostaa tarpeeksi omaa elämäänsä - kuinka hyvin asiat ovat. Totta kai sitä joskus maltti pettää lasten kanssa, työasiat rassaavat, parisuhteelle ei ole riittävästi aikaa ja facebookista luet ystävien kuulumiset. Mutta kaikkien näiden jokapäiväisten harmaiden ajatusten keskellä pitäisi muistaa, että asioilla on tärkeysjärjestys. Juuri silloin kiukutteleva 3-vuotias näyttää aika hellyyttävältä suurien tunnemyllerrystensä keskellä ja helppoakos sitä parempaa puoliskoa on suukottaa poskelle kertoakseen, että tässä olen. Ystävät ovat puhelinsoiton päässä. Työkin on onneksi vain työtä.
Maailmassa tapahtuu kamalia asioita ja koskaan ei tiedä, mitä huominen tuo tullessaan. Olen yrittänyt opetella elämään hetkessä, mutta pitäisi yrittää lujemmin. Vain tällä hetkellä on merkitystä. Juuri nyt tunnen oloni taas mahdottoman onnelliseksi. Tarraan tähän tunteeseen hetkeksi ja sitten kömmin lämpimään kainaloon. Unohdan murheet ja muistan, että minulla on loppujen lopuksi kaikki asiat erittäin hyvin.

Shoes, shoes, shoes

Yksi pari ihania kenkiä ruksittu yli toive-listalta. :) Arvaatte varmaan mitkä.
 

Ostin runsaan vuoden takaiselta New Yorkin matkalta itselleni ensimmäiset matalavartiset converset ja hullaannuin täysin. Ja jos vielä mahdollisempaa niin nämä kengät tuntuvat jalassa entistä paremmilta! Ei näitä syyttä kehuta. Hyvän tovin tätäkin hankintaa pohdin, kunnes satuin vahingossa huomaamaan, että Brandoksella oli -20% koko tilauksesta eräänä tiettynä päivänä. Samaan tilaukseen naputtelin myös vanhimmalle pojalle uudet lenkkarit kesäksi.
 
 
Tapani on ostaa Maxille yhdet paremmat ja yhdet huonommat lenkkarit kesäksi. Viime kesä jo osoitti, että kengätkärjet eivät säily ehjinä koko kesää. Nämä lenkkarit toimittavat "rämä-lenkkareiden" virkaa, kuten hän itse kenkiään nimittää. :) "Huonommat" lenkkarit olen tähän mennessä ostanut käytettyinä tai huuto.netistä, mutta nyt nämä olivat hyvässä tarjouksessa, ja hintakaan ei kalpene käyttetyjen rinnalla, joten päätin kokeilla. Katsotaan, miten kestävät.
 
Aurinkoista torstaita!

Kori

Pelastin viikonloppuna vanhan Luhdan korini lasten lelujen säilytykseltä. Pienemmällä miehelläkin alkaa olla jo sen verran vauhtia, että kori ei oikein tahdo enää kestää touhuissa mukana. Nyt olohuone on ainakin näennäisesti ottaen lelu vapaata aluetta.
Ostin korin alun alkaen vanhimman pojan leluille. Sen verran se on iskuja saanut, että ihan ei ole ovaalin muotoinen enää ja hieman on punoksessakin rispaantumista, mutta pystyssä pysyy. Se on tärkeintä. Ja kuten huomaatte olohuone ei ole vieläkään saanut keväistä ilmettä. Edelleen metsästän niitä kauniita tyynynpäällisiä. Viikonloppuna ihastelin Missonin päällisiä. Ne ovat niin kauniita, että vielä joskus sellaiset hankin.
Nyt toivottelen hyvää yötä.

Astiahaaveita

Tällainen perfektionisti -luonne kun olen, olen koko alkuvuuoden listaillut asioita, joista haaveilen. Osa näistä haaveista varmaan toteutuu, ja osa ei. Osa voi muuttua ja osan olen kyllä jo toteuttanutkin. Havittelen siis jossain mielessä itsestäni täydellistä maallista omaisuutta. ;) No joo, täydellinen talo ja auto voidaan rajata listalta heti pois, koska niihin ei yksinkertaisesti pankkitilin saldo tule todennäköisimmin koskaan riittämään. Siinä suhteessa haaveet ovat realistisia. :)

Keräilin kollaaseiksi astiakaapin haaveita. Meiltä löytyy jo Kartion kulhoja kirkkaina. Ostin ne Prisman asiakasomistajapäiviltä helmikuussa. Tykkään Kartioista, ovat ajattomia ja yksinkertaisen tyylikkäitä. Niinpä niiden kulhojen kaveriksi haluaisin vielä vaaleansinisiä sekä kirkkaita pieniä laseja, joita molempia löytyy ennestään. Jokin aika sitten tältä listalta löytyi myös Kartion kaadin, mutta sellaisen bongasin kirpparilta varsin hyvään hintaan muutamia viikkoja sitten. 
 Muumimukeja meiltä löytyy myös, mutta haluaisin niille pareiksi nuo kulhot. Toimivat kivasti vaikka aamupalalla. :)

Käyttöastioina meillä on valkoista Teemaa. Kaapista puuttuvat mukit alustoineen sekä pienet kulhot. Voileipä- ja ruokalautasten kokoelmaa voisi muutamalla kappaleella vielä täydentää. Juhlakäytössä meiltä löytyy Arabian Arctica. Omasta mieletäni yksinkertaisen tyylikäs sekin. Stä astiastoa löytyy enemmän, mutta syviä lautasia, mukeja alustoineen sekä ruokalautasia vielä puuttuu. Aterimina meillä käytetään Ikeaa ja minun ylioppilaslahjaksi saamiani Elegia-sarjan välineitä, joita haluaisin myös lisää. Näillä eväin astiakaappi olisi piirun verran lähempänä minun täydellistä astiakaappiani. ;) Onneksi haaveilu on ilmaista.
Sunnuntain jatkoja!

Vaihtelua

Illalla ohjelmassa Kodin 1, Zara sekä treffit Tähkän, Elastisen, Koivuniemen ja Monroen kanssa.

Mieheni järjesti yllätykseksi liput Voice of Finlandin ensimmäiseen live -konserttiin. Ihana pieni happihyppely arjen riennoista. Ihanaa perjantaita teillekin. :)

My guide to

Olohuoneen tauluhylly on ollut tähän asti sekalainen sotku erilaisia tauluja, kun en ole oikein tiennyt, mitä siihen haluaisin. Törmäsin näihin Ehrenståhle & Wågnertin My guide to -julisteisiin Lannä Möblerin sivuilla ensimmäinen joskus loppusyksyllä ja sen verran jäi New York kaivelemaan, että vihdoin tamminkuun lopulla päätin sellaisen tilata. Yllättäen ne olivatkin loppu. Onneksi heidän omasta nettikaupastaan sitä oli vielä saatavilla ja lähetys saapui nopeasti perille.
Kokoa julisteella on 42 x70 cm eli ennen hyllylle pääsyä se piti vielä kehystää kehystämössä, koska valmiita ei ollut saatavilla. Taulu on kyllä tuhannesti kauniimpi kuin mitä uskalsin odottaa. Jotta se ei yksin hyllyllä nököttäisi, asettelin siihen väliaikaisesti muutaman muun taulun rinnalle. Nyt haussa olisi yksi 30x40 cm kokoinen ja kaksi noin A4 kokoista kaveriksi. Haluaisin kovasti, että julisteet/taulut muistuttaisivat jotenkin meitä, niin kuin tämä New York muistuttaa. Hyviä nettijulistekauppoja saa vinkata!
Rentoa sunnuntaita!

Ihana aurinko = hyvä mieli

Kuluneella viikolla ainakin tätä äitiä on hemmoteltu kauan kaivatulla auringonpaisteella. Vuorokausi kylpylässä on ohi, ja oli mukava palata kotiin. Tämä aika vuodesta on omasta mielestäni parasta aikaa vuodessa, kun valo lisääntyy ja lumi alkaa sulaa, kesä on vasta edessä. Olen ehdottomasti kevätihmisiä.

Meillä on alkaa talo olla sisältä aika hyvällä mallilla. Takan alareunan listoittaminen taitaa olla suurin projekti. Ulkona puuhaa riittää ja äsken ikkunasta ulos katsellessa, koin pientä tuskastumista oikeestaan ensimmäistä kertaa koko tämän projektin aikana, että piha ei ole kunnossa. Olisi ihanaa laittaa istustuksia ja lumen sulaessa piensisustaa terassia. No kaikki aikanaan. Edes se ei saa huonolle tuulelle.
Reissusta on kiva kotiutua, kun tietää, että viikonloppua on vielä jäljellä. Meillä ei ole erityisiä suunnitelmia illaksi ja huomiseksi. Olisi kiva jos saataisiin jotakin pientä to do -listan osalta eteenpäin. Auringon myötä on eri tavalla virtaa touhuta.

Nämä kuvat ovat viime viikonlopun perheretkeltä. Käytiin merenrannassa ja kävelyllä jäällä, vielä kun se kestää. Maisemat olisivat kyllä yhtä hyvin voineet olla kylpylälomalta. Keski-Suomessa oli tosin huomattavasti enemmän lunta kuin täällä rannikolla.
Aurinkoista viikonlopun jatkoa!

Ladies, it's all about us today

Hyvää naistenpäivää, ihanaiset!
Me polskutellaan kylpylässä seuraava vuorokausi. Pieni pako arjesta.
Nautitaan päivästä!

Äidin kätköistä

Nyt on marmori kotiutunut meillekin. Tein pitkästä aikaa viikonloppuna kirpparikierroksen metsästääkseni marmorisia kynttilänalusia. Aikani kiertelin ja jokunen sattui vastaankin, mutta jätin kuitenkin asian hautumaan. Ajattelin, että jos innoitukseni kestää viikon päivät niin en viitsi 15 euroa heittää "hukkaan". Kuinka ollakaan kotona mieleeni muistui lapsuudenkotini marmoriset kynttiläkupit ja niinpä nopea viesti äidille ja kupit olivat matkalla meille. Äitini tuumasi, että luuli heittäneensä ne jo menemään, kun ovat niin 80-lukua. :)
Siirsin kolmikon takan päälle ja ovat siellä oikein söpöt. Ja pysyneet paikallansa jo viisi päivää. ;)
Arkinen aherrus alkaa onneksi kääntyä jo loppuviikon puolelle.Vaikka ulkona on tupruttanut mukavasti lunta, vilahti aurikokin tänään. Minulla on kovasti mielessä kevätmuoti tällä hetkellä. Mieli halajaa vaikka mitä kivoja kenkiä, jakkuja ja paitoja. Toivon, että ensi viikolla ehtisin pyörähtää Turun Zarassa. Sitä ennen voisin yrittää koota jotakin kivaa kollaasia omista himotuksista.
Heips!

Luottosuosikit

Olin ajatellut pitää siivousasiat blogisisällön ulkopuolella, mutta nyt tämän viimeisen puhdistusainelöydön jälkeen on kertakaikkiaan asiasta p a k k o vinkata. Tämän vinkin sain Turun rakennusmessuilta, kun kävin kyselemässä Stalan edustajalta heidän komposiittialtaista. Olen nimittäin totaalisen kyllästynyt teräksiseen keittiön pesualtaaseen, jonka puhdistukseen en ole löytänyt asiallista pesuainetta. Olin ennen messuja näet varma, että uuteen taloon meille tulee komposiittiallas, joka siis on puhdistuksen osalta huomattavasti helpompi kuin teräksinen.

Vuodatin turhuuteni messuedustajalle, joka kertoi, että teräksinen allas ei ole ongelma. Ratkaisu on Cif super cream. Ja kyllä, puhdasta tulee. Toinen luottosuosikkini on Methodin Best in glass, jota ilman en enää tule toimeen. Verraton aine ikkunoiden pikapuhdistukseen ja peileille. Meillä ainakin metrin alapuolella kaikki peilit ja ikkunat ovat sormi- ja kuolajälkiä täynnä. :)
Kokeilkaa jos painitte samojen ongelmien kanssa kuin minä. :) Aamun lumisade vaihtui onneksi auringonpaisteeksi, jonka kunniaksi me käytiin merenrannalla kävelylenkillä uinnin sijaan.
- H

Uusi innostus

Tai no jälleen voisin sanoa olevani myöhäisherännyt, sillä tämä juttu ei ole uusi, vaikka minulle onkin. :) Nimittäin washi -teippi. Näitä on pilvinpimein näkynyt blogeissa ja itsekin niitä olen netistä useaan otteeseen ajatellut tilaavani. Jotenkin vain kuulosti uskomattomalta, että teippi ei jättäisi jälkeä seinään. Satuinpa sitten ajamaan kaupungilla askarteluliikkeen ohi ja ajattelin kokeilla kepillä jäätä. Yksi mustavalkoinen teippirulla löytyi ja sen nappasin mukaani. Ja toden totta kaikki lupaukset pitävät paikkaansa.


Erityisen innoissani teippailen tällä hetkellä Maxin huoneen seiniä. :) Isänsä kanssa heillä on tapana piirrellä muun muassa dinosauruksia ja sketsihahmoja ja mikäs sen kivempaa kuin laittaa taideteokset esille.
Me saadaan miehen kanssa tänään pikkubreikki arjesta ja suunnataan ulos syömään ja katsomaan jääkiekkoa. Lapset jäävät Mummin ja Ukin seuraan. Huomenna meinattiin käydä koko perhe yhdessä uimassa. Tykkään!
Ihanaa viikonloppua!