RAKKAIN SISUSTUSESINEENI

maanantai 27. huhtikuuta 2015

Hei, ja hyvää alkanutta viikkoa! Uuden viikon alkajaisiksi voisi olla sopiva hetki tarttua Ex-minimalistin tunnustuksia -blogin Riikan tammikuulla heittämään haasteeseen. Riikka haastoi minut kertomaan suhteestani sisustusesineisiin. Toteutus hieman venähti, tiedän, mutta yksi asiaan vaikuttava tekijä oli se että rakkain sisustusesineeni majaili anoppilassa rakentamisen ajan.

 
Hieman häpeillen tunnustan, että nykyisessä kodissamme ei taida olla yhtäkään isompaa huonekalua tai lamppua, joka olisi matkannut mukanani/mukanamme ensikodista lähtien. Opiskelijakämppä sisustettiin, mistä halvimmalla sai. Kun tapasin mieheni, muutin reilun puolen vuoden seurustelun jälkeen hänen luokseen ja sinne ostimme uuden sohvan sekä pyökin värisen tv-tason. Ensimmäiseen yhteiseen kotiin pyökin väriset huonekalut vaihtuivat pähkinänvärisiin ja sittemmin vielä valkoisiin. Nykyinen kotimme on itse asiassa jo kuudes yhteinen kotimme! Yhtä monta kotia, yhtä monta tyyliä.

 
Ennustan ja toivon, että suurin osa edelliseen omakotitaloon hankituista esineistä ja huonekaluista olisivat sellaisia, jotka matkaavat kanssamme pitkälle tulevaisuuteen. Sellaisella mentaliteetilla olen tavaroita pyrkinyt ainakin ostamaan. Rakkain sisustusesineeni on ehdottomasti Kartellin Bourgie -valaisin. Toisen poikani äitiysloman aikana minut irtisanottiin silloisesta työpaikastani ja ostin valaisimen itselleni eräänlaisena jäähyväislahjana. Ja edelleen tuo lamppu ihastuttaa ja muistuttaa minua samalla entisestä työpaikastani. Voisinkin jatkaa tähän sujuvasti yhden A4 sivun verran siitä, miten blogit ovat vaikuttaneet sisustusmakuuni, sillä tämän maailman löysin samaan aikaan, kun olimme muuttamassa edelliseen omakotitalotaloomme. Tehdään se silti toisella kertaa, mutta mitä sanotte, kiinnostaisiko kuulla? Nyt toivotan reipasta viikkoa!

YKSI TOTEUTUNUT UNELMA

lauantai 25. huhtikuuta 2015

 
Eilinen oli merkityksellinen päivä, kun 18 uutta NDT, Bobath -terapeuttia saivat todistuksensa Helsingissä. Itselleni se merkitsi yhtä toteutunutta unelmaa. En osannut yhtään aavistaa, kuinka paljon työtä opintojen loppuun vieminen vaatisikaan ja sen vuoksi päällimmäisinä tunteina on onni, mutta myös helpotus ja väsymys. Puhumattakaan siitä, kuinka suuren vastuun tuo nimike tuo tulleessaan. Mutta siihen haasteeseen tartun kuitenkin innolla ja suurella odotuksella.
 
Tämä päivä on kulunut enimmäkseen huilatessa ja toipuessa viimeisestä kurssiviikosta. Kodissa ei ole juuri tapahtunut mitään kuluneiden viikkojen aikana, paitsi keittiön kaappien puuttuvat vetimet mies oli asentanut. Kieltämättä nyt olen niiden kiireettömien arkivapaailtojen tarpeessa ja katsotaan näitä kotihommiakin ajan kanssa. Keskeneräisyys ärsyttää suuresti, mutta juuri nyt en jaksa välittää. Huomenna olen todennäköisesti jo toista mieltä! Leppoisaa lauantai-iltaa sinnekin!

TERVEISET UUDESTA KODISTA

lauantai 18. huhtikuuta 2015

Tuntuu, että viimeisen blogikirjoituksen jälkeen on kuljettu yhden pyhiinvaelluksen pituinen matka tähän hetkeen. Taustalla kuuluu pyykinpesukoneen hurina ja lasten kuiskauksia ennen nukahtamista. Mies surffailee nettiauton sivuilla. Aika tavallinen hetki siis.

 
Monta kommellusta koettiin edellisellä viikolla ennen muuttoa ja sama tahti tuntui jatkuvan, kun vihdoin viimeisen kerran vuokrakodin oven suljin. Ensimmäinen ilta uudessa kodissa alkoi mukavasti nuorimman pojan jatkaessa oksennustautikierrettä. Pääsiäisenä oli sitten meidän aikuisten vuoro, mutta onneksi tauti oli paljon maltillisempi ja jotakin konkreettista kotona saatiin silti aikaan. Tähän väliin on ehditty myös juhlia nuorimman pojan 3-vuotis synttärit ja tämä viikko vierähti itseltäni Helsingissä opiskeluiden parissa. Ensi viikko onkin sitten jo viimeinen ja ensi perjantaina valmistun NDT-terapeutiksi!

 
Suurin kompastuskivi blogin kirjoittamisen suhteen oli kuitenkin nettiyhteysongelmat. Läppärinkin passitin jo huoltoon, kun oma ongelmanratkaisukyky ei riittänyt. Lopulta syyksi paljastui niinkin idioottimainen vika kuin että internetyhteyttä ei oltu ikinä edes tilattu tähän osoitteeseen. Siinä kohtaa, kun kyhjötimme paikallisen ATK-Antin työntekijän kanssa teknisessä tilassa etsien vikaa ongelmiin perjantaina klo 15:30 ja palveluntarjoajan asiakaspalvelu ilmoittaa, että teillä ei ole voimassa olevaa sopimusta, ei voinut kuin nauraa! Onneksi työparini tässä asiassa oli erittäin ymmärtäväinen ja lohdutti, että sattuu tätä muillekin.
 
No mutta kuvituksena kaksi kuvaa uuden kotimme yksityiskohdista. Suuret linjaukset vaativat vielä hiontaa, mutta se on jo toinen tarina. Ihana huomata, että teitä on käynyt täällä hiljaiselon aikanakin ja uusia lukijoitakin on liittynyt mukaan! Lämpimästi tervetuloa blogiin ja sitä kautta meidän uuteen kotiin.
Proudly designed by | mlekoshiPlayground |