KUKKASIA TERASSILLE

Täällä on ollut oikein kiva viikonloppu. Lapset lähtivät mummilaan perjantaina yökylään ja palasivat vasta eilen illalla. Saimme kaivattua kahdenkeskistä aikaa ja kävimme ulkona syömässä. Tutussa ravintolassa valitsee usein tuttua ja turvallista, mutta nyt kokeilin kerrankin uutta! Lauantaina kierreltiin kaupungilla ja hain puutarhalta uusia kukkasia terassia sulostuttamaan.

 

Ne jotka minut paremmin tuntevat tietävät, että olen tai ainakin olen ollut armottoman huono kukkasten kanssa. Nyt nämä hommat ovat alkaneet kiinnostaa, mutta turvauduin silti niin kukkasten valinnassa kuin istutuksessakin kokeneempien apuun. Puutarhan myyjän suosituksesta päädyin valitsemaan matalaan harmaaseen ruukkuun mehikasveja sekä kahta muuta lajiketta, joita nimiä en surukseni muista. Pinkin kukkasen luvattiin kukkivan aina heinäkuun lopulle asti ja tuo tumman violetti ei kuki lainkaan. Nämä pärjäävät auringossa ja kastelunkaan kanssa ei ole niin tarkkaa. Tiedätkö sinä nimeä?

 

Istutuspuuhissa auttoi äiti tai oikeammin hän hoito homman kokonaan. Lapioksi lainattiin lasten omaa, koska omat välineet ovat vielä anoppilassa. Ensi kerralla uskon osaavani tehdä saman itsekin. Ja myös ne seuraavatkin, suunnitelmissa olevat puiden istutukset. Muitakin suunnitelmia pihan varalle on, mutta niiden toteutus menee luultavammin ensi kesälle tai ainakin syksymmälle. Voisin silti listata ajatuksia teille jo ennakkoon. Hyvää sunnuntain jatkoa!

TÄNÄ AAMUNA TERASSILLA

 

Aamukahvin nauttiminen terassilla on itselleni vielä melko tuntematon käsite. Aikaa ennen lapsia siihen olisi ollut mahdollisuuskin, mutta nyt lasten myötä tilanne on ollut toinen. Nälkäiset  suut on ruokittava vauhdilla. Kesä alkaa tehdä töissäkin tuloaan ja tiivis aikataulu hellittää. Tällaiset rauhallisemmat aamut ovat merkki siitä ja itse asiassa tämä oli kesän ensimmäinen! Niinpä pojat aamupalalle päiväkotiin ja itse nauttimaan pieneksi hetkeksi terassille aamukahvia. En voinut vastustaa kiusausta kuvata terassia aamuauringossa. Ne elämän pienet ilot - jälleen kerran.

KESÄISTÄ RAITAA KAAPPIIN

 

Täydellinen vaatekaappi, siis se että vaatekaapista löytyy täydellinen asu tilanteeseen kuin tilanteeseen, taitaa olla yhden vuosikymmenen pituinen projekti. Urhoollisesti itsekin sellaista tavoittelen. Ennen muuttoa ja nyt muuton jälkeen karsin varsin rankalla kädellä vaatekaappini sisältöä ja tuntuu, että vieläkin joukkoon mahtuu niitä "ihan kiva" -vaihtoehtoja liikaa. Yleensä ne ihan kivat kuitenkin roikkuvat henkareissaan vuodesta toiseen käyttämättöminä.

 

Olen ajattomien valintojen ystävä. Karsintatuokion jälkimainingeissa huomasin, että jäljelle jääneiden joukosta ei löytynyt yhtään raidallista vaatetta. Raitapaidathan laskemaan vaatekriisin pelastajiksi ja vaatekaapin kulmakiviksi. Tarkoituksenani ei ollut etsimällä etsiä sellaisia kesäksi, joten yllätyin varsin iloisesti, kun ensin löysin tuon Tommy Hilfigerin pitkähihaisen paidan edellisen kotikaupunkini urheiluvaateliikkeestä lahjakortilla Ja onni potkaisi toisen kerran viikon sisään, kun Lindexin Holly & Whyte -valikoimasta löytyi tuo hihaton malli. Kaksi oikein hyvää vaihtoehtoa niin farkkujen kuin sortsienkin kanssa käytettäviksi. Ennustan meille monta hyvää yhteistä vuotta!

KUKA MEILLÄ SISUSTAA?

Takataskussa on viipyillyt toinenkin haaste, sillä Viivi Valkoisesta soihdusta pyysi vastaamaan kuka meillä sisustaa?

 

 

1. Osallistuuko puolisosi sisustuksen suunnitteluun?

Kyllä mieheni osallistuu. Yleensä minä hoidan suunnittelupuolen ja mies toteutuksen. Olen myös melkoinen jahkailija ja huono tekemään päätöksiä. Sen vuoksi mieheni sana on se, johon nojaan, kun pitäisi viimeinen valinta tehdä.

2. Jos vastasit ei, toivoisitko puolisosi osallistuvan enemmän kodin sisustukseen? Jos toivot, miten haluaisit hänen osallistuvan?

Näin on hyvä, tai sitten elän jossakin illuusiossa, että tämä asia suhteessamme on hyvin ja tasapainossa. :) Varmistin asian mieheltä, ja hän tuumasi hoitavansa autot, minä kodin.

3. Eroaako makunne toisistaan?

Voisin kuvitella, että jos mieheni saisi päättää olisi talossa enemmän värejä ja tyyli maskuliinisempi. Sisustuksessa ei varmasi olisi yhtenäistä linjaa. Moottoripyörätauluja olisi seinillä hyvin paljon enemmän. Jossakin määrin makueroja siis on, mutta ei isompia. Mieheni on yhtälailla valkoisen ystävä kuin minäkin, mikä on yleensä blogimaailman taivastelun aihe.

 

 

4. Riitelettekö sisustusratkaisuista?

Ei riidellä. Me riitelemme lopulta aika vähän yleensäkin, ja sisustus ei ole niitä asioita, joista riitelyyn kannattaisi tuhlata energiaa. Sellaista asiaa sisustuksessa ei ole, josta riidan saisimme aikaiseksi.

5. Teettekö kotiin tulevat hankinnat yhdessä vai erikseen?

Isoista linjoista ja hankinnoista päätetään yhdessä, mutta piensisustamisen hoidan minä. Myös mies kyllä tarmokkaasti ilmoittaa, jos rahalle olisi parempaakin käyttöä. Eräs mahdottoman kaunis, mutta kallis Flosin valaisin on juuri tällainen.

 

6. Kuinka paljon kompromisseja teette yhteisen kodin sisustuksen eteen? Ja kumpi joustaa enemmän?

Epäilen, että mies joustaa enemmän. Vaikka teemmekin yhdessä ratkaisut ja esimerkiksi talon pintamateriaalivalinnat, tuntuu että hän antaa silti helpommin periksi. Mutta toisaalta näen myös hänestä, jolloin on syytä itse antaa periksi. Uuden kotimme sauna taitaa olla sellainen asia. Mies haaveilee tuppeensahatuista laudoista saunan lauteiksi. Minä jostakin muusta. En halua kotimme kuvastavan ainoastaan minua, vaan koko perhettämme. Kodista pitää näkyä, että täällä asustaa myös kolme muuta henkilöä.

 

7. Miltä puolisosi koti näytti silloin, kun ensimmäistä kertaa vierailit siellä? Tuliko välittömästi olo, että tämä on tässä vai mietitkö hiovasi puolison maun paremmaksi/toisenlaiseksi?

Jos olisi helposti luovuttavaa tyyppiä, niin varmasti olisi kääntynyt kannoillaan. ;) Sanotaanko, että näkemyksemme eivät aivan kohdanneet ja koti kaipasi selvästi naisen kosketusta. Muutin mieheni luo puolen vuoden seurustelun jälkeen ja silloin heitimme hänen kodistaan useamman jätesäkillisen tavaraa pois. Itse en ole ikinä ollut keräilijä tyyppiä, mieheni taas oli, joten se oli ensimmäinen puitava asia. Mutta kaikkiaan yhteinen maku on kehittynyt vuosien varrella.

Haaste taitaa olla kiertänyt jo aika monessa blogissa, mutta tästä tämän voi napata mukaansa. Löytyykö ruudun toiselta puolen samanlaisia vastauksia?

KÄYTÄVÄN SÄILYTYSKOKONAISUUS

 

Jo talon suunnitteluvaiheessa oli selvää, että makuuhuoneet oleskelutiloista erottavalle käytävälle haluan selkeän yksinkertaisen säilytyskokonaisuuden. Aivan kuten edellisessä omakotitalossammekin oli. Ajattelin aluksi jopa täsmälleen samanlaista kokonaisuutta eli Ikean Bestå -sarjan kahta 120cm leveää ja 128cm korkeaa kaappia rinnakkain. Ikeasta kuitenkin kerrottiin, että sarja muuttui tänä keväänä, ja että 128cm korkeaan kaappiin ei saa enää täysikorkeaa mattapintaista valkoista ovea, ainoastaan 64cm korkeana. Niinpä pienen pohdinnan jälkeen päädyimme saman sarjan 64cm korkeaan vaihtoehtoon ajatuksena, että tarvittaessa yläpuolelle voi asentaa avohyllyjä esimerkiksi kirjojen säilytystä varten.

 

Ja kokonaisuutta hetken katselleena uskon tämän olevan itse asiassa parempi ratkaisu, koska matalat kaapit eivät peitä näkymää keittiöstä lastenhuoneisiin. Toisaalta korkeat huonekalut olisivat rikkoneet muutoin niin saman korkuisten huonekalujen linjaa ja tuoneet vaihtelua. 

Loppuun vielä pari huomionarvoista asiaa. Ensinnäkin nyt varmaan jo jokainen blogimaailmaa selaileva tietää, että blogilista lopettaa kuun vaihteessa. Tämän blogin muut seurantakanavat löytyvät oikealta sivupalkista. Toinen huomio koskee bloggerin kuvia, miten ne ovatkaan noin sotkuisen näköisiä taas. Vai painaako unihiekka omia silmiäni? Koettakaa kestää, yritän selvittää tilannetta.

VOIHAN KESÄ JA SATA SUUNNITELMAA

 

Tälle valon lapselle kevät ja kesä on vuoden parasta aikaa. Tänään istuin ensimmäistä kertaa rauhassa vasta valmistuneella terassilla ja nautin auringonsäteistä kasvoilla. Yksi maailman parhaimmista tunteista tiedättekö. Tuleva kesä ja sen suunnittelu kaiken muun sisustussuunnittelun ohella saa sukat pyörimään jaloissa! Marjan tavoin toivon, että löytyisi lottovoittokuponki takataskusta. ;)

 

Kodin sisätilojen osalta isoimpana projektina mielessä on isomman pojan huoneen säilytyskaappi/-lipasto leluille ja muille aarteille. Kirjoitinkin taannoin eskarilaisen huonesuunnitelmista ja edelleen samanlainen kokonaisuus on mielessä, joko itse tehden tai valmiskappaleena. Lundian Fuuga on yksi vahva vaihtoehto.

Ja sitten se pahuksen piha. Joka vuosi tähän aikaan iskee pihakuume, joka ei ota laantuakseen, vaikka tiedän hyvin, että meidän pihaprojektiin on vielä erityisen pitkä matka! Väliin mahtuu esimerkiksi autokatos ja kodinhoitohuoneen sisäkaton teko. No toivoa silti on, että pihan kimppuun päästäisiin kuitenkin jo kesän aikana.

 

SATTUI TÄNÄÄN

Hyvää Helatorstaita! Täydellinen päivä suorittaa viikkosiivous pois alta, varsinkin kun meillä miehellä on ollut tänään työpäivä. Siivouksen lomassa otin teille pienet maistiaiskuvat poikien huoneista. Vihreämattoinen huone kuuluu tulevalle eskarilaiselle ja harmaamattoinen pienemmälle. Kumpikin huone on vielä sisustuksen osalta kovasti keskeneräinen, mutta jotakin valmistakin sentään. Näissä kuvissa näkee muuten hyvin, miten tuo sininen maali muuttuu auringonvalon osuessa siihen.

 

Jotakin epäonneakin on mahtunut tähän päivään. Olimme lähdössä ulkoilemaan lasten kanssa miehen töistä tulon jälkeen ja näppärästi minä viimeisenä painoin lukossa olevan oven takanani kiinni - avaimet sisällä, myös vara-avain. Siinä sitten puntaroimme lukkoliikkeeseen soittoa, ikkunan hajotusta ja rälläkällä lukkopesän rikkomista. Ja lopulta päädyimme hajottamaan yhden ikkunan, jotta sisälle päästiin. Kaikkea sitä sattuukin.

TARJOILUVAUNU

 

Siinä se nyt on, oma tarjoiluvaununi, josta haaveilin jo viime syksynä. Kaunis ja juuri niin kätevä kuin ajattelinkin. Haaveilin kauan tästä House Doctorin mallista, mutta kovin kallis hinta pakotti katselemaan muita vaihtoehtoja. Juuri täydellinen Morris -hylly löytyi alkuvuodesta Ellokselta ja hintakin oli aivan eri luokkaa. Vaunua voisi aivan yhtä hyvin käyttää olohuoneessa kuin myöhemmin valmistuvalla parvella, nyt se kuitenkin koristaa keittiötä.

 

 

Kovasti on pyydelty laajempia kuvakulmia erityisesti keittiöstä ja tässä sellainen. Kuva on otettu eteisestä /makuuhuoneista olohuoneeseen johtavan käytävän päästä. Allaskaapin ovi puuttuu edelleen paikoiltaan, koska tiskikoneen alta puuttuu vesivuototunnistin. Kokonaisia kuvia keittiöstä joudutte siis vielä hetken odottamaan. Alemassa kuvassa näkyy kuitenkin jo valtaosa.

Meillä odotellaan mummia malttamattomana kylään. Itse sain jo lasten tekemät kortit ja lahjan sekä myös mieheltä urheiluliikkeeseen lahjakortin. Mummi lahjotaan hetken päästä. Oikein hyvää äitienpäivää ja täällä rannikolla sateisen sunnuntain jatkoa!

 

VIIKON PARAS PÄIVÄ

 

Tänään on kyllä moni asia saanut hymyn huulille! Työpäivä oli raskas, mutta varsin antoisa. Tämän työn parhaita puolia on moniammatillisuus. Se, että pääsee tekemään töitä myös muiden terapeuttien, ei siis ainoastaan fysioterapeuttien kanssa. Tähän iltaan mahtui myös vajaa 10 km:n lenkki uuden karheilla Asicseilla, jotka kaipaavat lisää sisäänajoa. Ja sitten viimeisimpänä tuo aurinko. Tilasin helmikuulla Ellokselta erään tarjoiluvaunun, ja kokosin sen paketista ulkona samalla, kun mies naputti terassia ja pojat leikkivät kalliolla. Arjen pieniä iloja!

 

Oikeasti piti kyllä kirjoittaa teille siitä, miten kiva on saada evakossa olleita tavaroita ja huonekaluja takaisin kotiin. Tuo alemman kuvan nojatuoli on yksi niistä. Mutta toki samalla on mukava täydentää vanhaa uusilla jutuilla, kuten julisteilla ja tauluilla. Nyt niitä on seinälläkin jo enemmän kuin vanhassa omakotitalossa koskaan oli. Palataan sen tarjoiluvaunun myötä seuraavaksi!

PUNAISEN MATON PAIKKA

 

Me teimme vappuna pienen Keski-Suomen tourneen ja tänään palasimme kotiin. Eilen kävimme Tampereella Särkänniemessä ja yövyimme Sokos hotelli Ilveksessä. Oikein kiva hotelli ja huoneestamme sattui vielä hulppeat näkymätkin. Mutta olipa kiva palata kotiin. Mies säntäsi terassia rakentamaan, minä pyykkivuorta setvimään ja pojat pelaamaan pihalätkää.

 

Voi miten edelleen rakastan tuota yllä olevan kuvan näkymää. Se ihastuttaa joka kerta ja saa hyvälle mielelle. Rakentamisvaiheeseen verrattuna tunnelma on jo aika paljon kodikkaampi, vaikka tarkkasilmäinen erottaa ikkunan alla olevan listapinon ja laminaatin liikkumasauman päältä puuttuvan listan. Tästä kuvasta saa myös esimakua, miltä Paradorin valkoinen laminaatti isommalla alalla näyttää! Nyt MM-lätkän pariin. Toivotaan Leijonille ensimmäistä voittoa.