KÄSINTEHTYJÄ MATTOJA

torstai 28. tammikuuta 2016

Yksi kodin vaikeammista sisustuksellisista asioista on mielestäni mattojen valinta. Itse arvostan materiaalin kestävyyttä, hinta-laatusuhdetta, helppohoitoisuutta sekä tietysti kaunista ulkonäköä. Sellaisia mattoja tuntuu olevan harvassa, vaikka en mielestäni ole tässä asiasta mitenkään erityisen vaativa. Kulutusyhteiskunta on lisäksi ajanut ajattelemaan ekologisempia valintoja ja sitä, millaisen maailman lapsillemme jätämme. Positiivista on jos maton tekoprosessi noudattaa juuri näitä periaatteita. Yhteistyössä Sukhimatot -verkkokaupan kanssa sain tilaisuuden kertoa teille heidän laadukkaista käsintehdyistä matoistaan.

 
Sukhimattojen valikoimasta löytyy intialaisia villa- ja huopamattoja, nepalilaisia huopapallomattoja, turkkilaisia tilkkumattoja sekä nyt niin suosittuja marokkolaisia Beni Quarain mattoja. Materiaaleina käytetään villaa tai huopaa. Molemmat ovat ekologisia, lämpimiä ja erittäin kestäviä materiaaleja. Juuri täydellisiä esimerkiksi näihin Suomen tämän hetken hyisiin olosuhteisiin. Villan ja huovan värjäykseen käytetyt aineet valitaan niin ikään huolellisesti ja siihen käytetään ainoastaan myrkyttömiä ja allergisoimattomia värejä, jotka eivät ole atsovärejä. Oikein hoidettuna  matto ihastuttaa vielä vuosienkin jälkeen. Kannattaa siis lukea hoito-ohjeet huolella ja saat matostasi pitkäaikaisen ystävän.

 
Sukhin toimintaperiaatteiden mukaisesti maton valmistus alkaa vasta tilauksen teon jälkeen. Näin voit luoda juuri itsellesi mieluisan maton. Sukhi toimittaa maton suoraan kotiovellesi ilman välikäsiä tai tukkuliikkeitä, turhia varastointeja tai liiketiloissa esillepanoja. Siksi näiden asioiden vuoksi myös hinta on hyvin kohtuullinen. Jos et löydä Sukhin sivuilta heti itsellesi esimerkiksi mieluisaa värivaihtoehtoa ei hätää, sillä heidän tekstiilisuunnittelijan kanssa voitte yhdessä luoda omaa tyyliäsi ja mieleistä väriyhdistelmää vastaavan maton. Matoista on myös mahdollista tilata näytepala pientä korvausta vastaan ostopäätöstä helpottamaan.

 
Siinä missä maton valmistajalle on tärkeää, että asiakas pitää omasta matostaan, arvostetaan Sukhissa matontekijöitä. Tämä asia lämmittää erityisesti myös omaa mieltäni. Tekotapa on perinne, joka juontaa pitkälle historiaan. Valmistusmaasta riippuen mattoja valmistaa niin miehet kuin naisetkin. Nepalissa mattoja valmistavat naiset, jotka asuvat lähellä työpajoja. Tämä mahdollistaa matonvalmistuksen etätyönä kotona, ja näin äidit voivat samalla huolehtia lapsistaan. Sen sijaan esimerkiksi Intiassa mattoja valmistavat perinteitä kunnioittaen ainoastaan miehet. Kaikki työntekijät sukupuolesta riippumatta koulutetaan työhön ja palkka on alueen tulotasoon nähden reilu. Perheen lapset saavat näin mahdollisuuden käydä esimerkiksi koulua, mikä ei ole itsestään selvä asia.

 
Sukhissa matontekijät eivät siis suotta ole ylpeitä työstään. Käy lopuksi kurkkaamassa tämä hyvänmielen video huopapallomattojen valmistuksesta. Videolla tapaat Hiran, Ritan ja Minan - kolme ihastuttavaa naista. Näet otteita heidän arjestaan ja siitä miten yksittäisistä huopapalloista muodostuu matto, joka todella tuo hyvää mieltä hankkijalleen. Ai niin tiesitkö, että mattoon on kiinnitetty etiketti, josta löytyy juuri sinun mattosi tekijän nimi. Näin voit kiittää häntä henkilökohtaisesti esimerkiksi sähköpostitse hänen tekemästään työstä. Jaettu ilo on paras ilo.
 
// Handmade rugs. Go to www.suhkirugs.com too see more.

TAMMIKUINEN RUOKAILUTILA

sunnuntai 24. tammikuuta 2016

 
Ennen kuin meidänkin ruokailutilan valtaa tulppaanit lasimaljakossa julkaisen vielä nämä tammikuun alussa ottamani kuvat. Amaryllis jaksoi ilahduttaa puoleen kuuhun asti ja naapuritalon kattoharjanteen yli kiivennyt aurinko paljasti likaiset ikkunat ja sormenjälkiä täynnä olevat kaapinovet. Siitä huolimatta iloitsin ja iloitsen juurikin tuosta valosta. Myös siinä missä syksyllä vielä haaveilin yhdestä puunvärisestä design-tuolista ruokapöydän ympärille tuntuu, että juuri nyt en vaihtaisi nykyisestä yhdistelmästä mitään. Mieli on rauhallinen.

 
Pienistä asioista olen etsinyt iloa koko viikonlopun. Kaikki muut perheenjäsenet ovat käyneet läpi influenssan, mutta itse taidan taudilta välttyä. Vielä ainakin siltä vaikuttaa. Onnea on mahdollisuus tehdä lumitöitä, siivottu koti, pieni ja vähän isompikin kuumepotilas kainalossa, lämmin takka ja Fazerin hasselpähkinäsuklaa. Viime vuonna tähän aikaan haastoin itseni opettelemaan hetkessä elämistä astetta kiireisemmän arkielämän vuoksi. Nyt arki on huomattavasti rauhallisempaa, mutta yhtä lailla hetkessä eläminen tärkeää.
 
// dining area in January

KONMARI - AJATUKSIA KIRJASTA

perjantai 22. tammikuuta 2016

 
Kerroinkin jo marraskuussa, että lukulistalla odotteli vuoroaan pienoista kuohuntaa aiheuttanut Marie Kondon Konmari - Siivouksen elämän mullistava taika. Alkuvuodesta on muutama muukin bloggaaja kirjoittanut samasta aiheesta. Olen aina ollut minimalistisen sisustuksen ja jopa elämäntavan ystävä. En ole koskaan oikeastaan hamstrannut mitään ja periaatteisiin on kuulunut, että se mitä ei kotona käytetä ei myöskään tarvita, joten kiertoon vain.

Ylimääräisen tavaramäärän kertymistä on varmasti edesauttanut se, että olemme muuttaneet mieheni kanssa 10 yhteisen vuotemme aikana kuusi kertaa. Muuttaessa tulee aina läpikäytyä tavarat. Toinen tähän vaikuttanut asia on myös lasten syntyminen. Jälkikasvun myötä tavaramäärä perheessä kasvaa ja itse olen huomannut tulevani toimeen vähemmällä, kun säilytystila jaetaan kahden sijasta neljän hengen kesken. On myös luontaista, että käyn kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä) läpi lasten vaatteet ja näin esimerkiksi aina nuorimman pojan pieneksi jääneet vaatteet ja tavarat karsin pois.

 
Luin kirjan eilen illalla loppuun ja täytyy myöntää, että kyllä se minussa silti sai vimman päästä siistimään nurkkia. Niinpä odottelenkin sopivaa hetkeä käydä esimerkiksi keittiön, oman vaatekaapin ja yläkerran kirjakassien kimppuun. Keittiöstä löytyy muutamia ylimääräisiä juomalaseja ja vaatekaapista niin ikään puoliksi kulahtaneita kotivaatteita. Marie Kondo kehottaa suhtautumaan kirjoihin kuten vaatteisiin. Jos olet hankkinut kirjan ajatuksena lukea se joskus, et sitä tule ikinä lukemaan. Myönnän, tällaisia kirjoja minulta löytyy.

Neljännen Ahaa! -elämyksen koin kohdassa, jossa käsiteltiin sekalaisten tavaroiden, kuten ompelutarvikkeiden ja ihonhoitotuotteiden säilytystä. Kirjassa on erikseen käsitelty kohta vaatteiden vara/irtonapit, joita Kondon mukaan et tarvitse. Meiltä löytyy nappeja yksi pieni laatikollinen ja olen kieltämättä samaa mieltä. En ole vielä tähän päivään mennessä yhtäkään nappia kaivannut!

 
Konmari -oppien mukaan tällainen raivaus ja kodin järjestäminen täytyisi suorittaa koko talon osalta kerralla, mutta enintään puolen vuoden aikana. Itse en koe tällaiselle isolle järjestämiselle tarvetta, mutta juurikin muutama yksityiskohta kaipaa tarkastelua. Yläkerta on meillä käytännössä katsoen pommin jäljiltä, mutta se saa sitä vielä ollakin niin kauan kuin se ei ole varsinaista asuintilaa. Käyttöönottotarkastuksen jälkeen alkaa tilan sisustaminen ja silloin käyn läpi viimeiset muutosta jääneet Ikean kassit ja säilytyslaatikot.

 
Lopussa Marie toteaa, että ihmisen on parempi olla ja hän on onnellisempi, kun pääsee elämään luonnollisessa tilassa. Siis kodissa, joka on järjestyksessä. Omasta puolestani voin allekirjoittaa tuon täysin, mutta meitä ihmisiä on erilaisia. Siinä missä toinen tarvitsee ympärilleen tilaa, on toinen juuri luovimmillaan kaaoksen ja sotkun keskellä.
 
// Some thoughts about the book Marie Kondo The Life-Changing Magic of Tidying Up.

KLASSISEMPAAN SUUNTAAN

sunnuntai 17. tammikuuta 2016


 
En malttanut olla tallentamatta tänne näitä löytämiäni naapurimaassa myynnissä olevien asuntojen kuvia. Vaalean harmaita seinäpintoja on nähty tällaisissa stailatuissa kodeissa ennenkin, mutta mielestäni nyt rinnalle ovat kirineet nuo hennon puuterin ja roosan sävyt. Tai sitten kiinnitän itse niihin vain nykyisin enemmän huomiota. Aika-ajoin haaveilen kotimme seinien maalaamisesta, mutta pelkään kyllästyväni nopeasti. Lisää kuvia löydät Bosthlmin ja Bjurforsin sivuilta.


 
Keittiöissä kiinnitin huomiota kauniisiin materiaalivalintoihin. Kalusteisiin integroidut kodinkoneet, helmeilevän harmaat kaapistot messinkisine vetimineen ja hanoineen tai tuttu, mutta klassinen mattavalkoinen yhdistettynä puuterin väriseen tasoon. Molemmat keittiöt ovat niin kodikkaan oloisia. Kaikissa näissä kodeissa katseeni kiinnittyi ensimmäisten joukossa myös lattiaan. Erityisesti kalanruotokuvio on mieleeni ja sellaisesta haaveilin myös tähän nykyiseen kotiimme.
 
 
Tässä Tukholmassa sijaitsevan asunnon makuuhuoneessa yhdistyy kauniisti klassisen ja modernin sisustamisen piirteitä. Muhkea sänky petauksineen, vaatekaapit nahka-metallivetimin, mustavalkoisia printtejä sekä neutraaleja sävyjä.
 
 
Kaikkiaan näissä asunnoissa on paljon sellaisia sisustuksellisia kohtia, jotka miellyttävät silmää juuri nyt. Enemmän klassisia valintoja, jota modernit yksityiskohdat ryhdittävät. Tällaista tunnelmaa toivon myös omaan kotiin. Niin nykyiseen kuin siihen mahdolliseen kolmanteenkin taloon.
 
// lovely apartments

UUSI YSTÄVÄ

tiistai 12. tammikuuta 2016

 
Joulun alennusmyynnit hyödynsin tänä vuonna lähinnä vaatetarpeiden täyttämiseksi, mutta yhden uuden hankinnan tein kotiinkin. Nimittäin Vepsäläisen Design alesta löytyi tämä Kirsi Valantin Ystävä -tuoli. Klassisen kaunis tuoli, joka sopii moneen erilaiseen tilaan. En ole vielä varma pidänkö tuon beigen värisen verhoilun vai hankinko myös toisen, ehkäpä harmaan tai valkoisen hupun. Joka tapauksessa sydän on ihastuksesta sykkyrällä.

 
Ensimmäisen ehjän tammikuun viikon myötä on alkanut myös arki. Työt, vanhimman esikoulu, nuorimman päiväkoti, harrastukset, jumpan ohjaus ja talon rakentaminen valmiiksi. Siis se arki, joka tuntuu välillä kilpajuoksulta kelloa vastaan osaa onneksi olla myös aika ihanaakin. Pitää vain muistaa pysähtyä nauttimaan matkalla.
 
// Kirsi Valanti's Friend chair

TAMMIKUU MAKUUHUONEESSA

torstai 7. tammikuuta 2016

 
Tine K:n kevät/kesä -kokoelman inspiraatiokuvista innostuneena tein pientä muutosta makuuhuoneeseen. Hain yläkerrasta, joka tällä hetkellä toimii vielä oivana varastona, muutaman ison 50x60cm tyynyn lisää ja kokonaisuudesta tuli heti paljon muhkeampi. Pitäydyin vielä kokoharmaassa pussilakanassa, vaikka hetken jo mietinkin valkoisiin pellavalakanoihin vaihtamista. Olkoon niiden aika kuitenkin vasta lähempänä kevättä.
 
 
Yöpöydältä löytyy edelleen tuo Pentikin valaisin sekä lukuvuoroaan odottava Pariisitar ja Skandinaviskin Lempi -tuoksukynttilä. En taida ikinä malttaa polttaa tuota kynttilää, niin miellyttävä tuoksu. Tein alennusmyynneistä muutaman hyvän täsmäostoksen Marc O´Pololta ja paperikassit notkuvat vielä nurkassa.

 
Sisustukseltaan makuuhuone on muuten ihan entisenlaisensa. Tauluseinä odottaa paria valokuvaa pojista ja ostoslistalla tälle vuotta on myös sängynpääty. Vaihtoehtoina amerikkalaista tyyliä henkivä, napein koristeltu pääty tai moderni yksinkertainen, valkoinen pääty. Tämä on kuitenkin jo kokonaan toinen tarina. Palataan siis siihen erikseen.
 
// bedroom in January
 

KAHDEN TALON RAKENTAJAN AJATUKSIA

sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Näin vuoden alun kunniaksi ulos pitkään luonnoksissa uinuneita ajatuksia. Kun aloitimme rakentamaan toista taloamme sain muutamia kyselyitä lukijoilta sähköpostitse sekä mieheni kanssa niin sukulaisilta kuin ystäviltäkin, että miksi ryhdymme moiseen projektiin. Onneksi joukkoon mahtui kannustaviakin viestejä. Suurin osa kuitenkin ihmetteli, että olemmeko voittaneet lotossa, jotta rahatilanne tämän sallii tai että onko ensimmäisessä talossamme jotakin niin paljon vialla, että myyntiin vain.

 
No kumpikaan näistä ei ollut pääsyy. Itse asiassa tähän ei ole edes yhtä ainokaista syytä. Jos taloudellista puolta ajattelee niin emme ole lottovoittajia, emme edes talon myynnin myötä. Niin suurista voittosummista ei puhuta, mutta onhan tämän nykyisen talon arvo aikanaan myydessä todennäköisesti isompi kuin edellisen ja siksi jonkinasteinen sijoitus. Edelleen tässä kuitenkin asuntolainaa joka kuukausi lyhennetään.

 
Toiseksi, ensimmäisessä talossamme ei ollut mitään sanottavaa vikaa. (Eihän sitä olisi edes uskaltanut myydä, jos jotakin isompia virheitä olisi tullut tehtyä.) Toki maku muuttuu ja talo rakennettiin varovaisella budjetilla, koska aivan ei ollut varmaa, mitä talon rakentaminen oikeasti maksaa. Luonnollisesti tätä toista taloa oli sen vuoksi todella paljon helpompi lähteä rakentamaan. Pohjaratkaisu oli kuitenkin ensimmäisessä talossakin toimiva ja keittiön kaapinovia saa kaupasta, joten eiköhän se elämä olisi yhtä hyvältä sielläkin maistunut.

 
Yksi isoista rakentamispäätöstä puoltavista tekijöistä oli se, että satuimme saamaan tontin aivan loistavalta paikalta. Suhteellisen suojaisa paikka lompakkoa säästävin maatöin samalta asuinalueelta. Lasten kaveripiiri ei tulisi muuttumaan. Se oli yksi tärkeimmistä syistä. Ja heti perään se, että ensimmäisen talon rakentaminen oli sujunut mukavasti. Budjetti oli pysynyt kurissa. Yksikään urakoitsija ei ollut yrittänyt huijata, saati onnistunut siinä. Parisuhde kasassa, jopa vahvempi kuin aiemmin. Toisin sanoen ei niin merkittäviä huonoja kokemuksia, joiden myötä emme olisi hommaan uudelleen ryhtyneet.

 
Vaikka tämä taloprojekti ei ole aivan vielä taputeltu juttu, voinen sanoa, että kohtuullisen mukavasti on myös nyt sujunut. Uskallan väittää että jokaisessa taloprojektissa tulee eteen tilanteita, joissa hieman mennään metsään. Kuten esimerkiksi tämän toisen talon kohdalla huonosti tiivistetyt ikkunat tai se, että autokatos nyt sattuu olemaan yhtä harkkokerrosta alempana kuin pitäisi. Niin siinä vain käy, kun ihmiset tätä hommaa tekevät. Virheitä tulee. Onneksi pieniä murheita ainakin vielä.

 
Lähes yhtä moni on kysynyt, että koska alkaa kolmannen talon rakentaminen. Ei ala - ainakaan ihan heti. Eiköhän nyt nautita hetki työn tuloksista ja vietetä normaalia lapsiperhearkea tovi. En kuitenkaan sano etteikö kolmaskin projekti jossakin kohtaa olisi ajankohtainen. Ehkäpä sitten viisikymppisinä jokin pieni omakotitalo Vanhaan Raumaan. Vanhaa arkkitehtuuria modernein vivahtein. Ja voi, sellainen sisustaminen vasta ihanaa olisikin!
 
// Some thoughts about building up two houses.
 

TINE K KEVÄT/KESÄ 2016

perjantai 1. tammikuuta 2016




 
Pieni kevätmaistiainen. Onko joku muu siellä samanlainen, että heti näin vuoden alussa alkaa jo haaveilla keväästä? Täällä etelässä paras talvi tuntuu olevan vasta edessäpäin, mutta mieli haikailee jo aurinkoa, vaaleita sävyjä, tulppaaneja ja kevyempiä vaatekerroksia. Jos joulun voimalla jaksan pimeän syksyn, kevään voimalla jaksan nämä viimeiset talvikuukaudet.
 
Näistä Tine K Homen kevät/kesä -malliston kuvista innostun eniten tuosta ylimmästä makuuhuoneen stailauksesta. En edelleenkään usko, että otan isoa harppausta pois mukavuusalueelta ja petaisi sänkyä kokonaan sinisen sävyin, mutta jokin tuossa silti viehättää. Ehkäpä tuo raikas tunnelma. Niin ja tuo harmaa- sekä mustakuvioinen tyyny! Katselin samantyylisiä Gantilta syksyllä, mutta jätin ajatuksen hautumaan. Nyt ne kyllä päätyvät ostoslistalle.
 
// Tine K Home spring/summer 2016
Proudly designed by | mlekoshiPlayground |