VALMISTUNUT RAPPAUS

torstai 22. kesäkuuta 2017


Näin juhannuksen kynnyksellä on sopivaa tehdä pieni välitilinpäätös kuluneesta keväästä ja kesästä. Arki-illat ovat kuluneet siivillä, sillä mieheni on tehnyt pitkiä työpäiviä ja vastuu niin lasten jalkapalloharrastuksesta, oman joukkueeni valmentamisesta ja kodinhoidosta on jäänyt minulle. Samalla olen yrittänyt hyödyntää jokaisen ylimääräisen hetken töissä rästihommien tekemiseen, sillä tähän aikaan vuodesta niihin juttuihin löytää parhaiten aikaa. Välillä on kieltämättä tuntunut, että paletti karkaa käsistä. Juhannus on ollut kaiken aikaa eräänlainen tavoiteraja, sillä tästä eteenpäin tahti rauhoittuu. Jalkapallo jää pian muutamaksi viikkoa tauolle ja joukkuekin aloittaa nyt omatoimisen harjoittelujakson. Niin voimaannuttavia kuin lasten harrastaminen ja valmentaminen ovatkin, tulee tämä hengähdystauko tarpeeseen! Ilman ihania naapureita ja lasten kavereita homma olisi ollut monin verroin hankalampaa - jokin grilli-ilta kiitokseksi lienee paikallaan.



Virallinen aiheeni tänään on kuitenkin tuo talon valmistunut rappaus. Urakka valmistui lopulta reilussa kahdessa viikossa ja lopputulos on oikein kiva. Ensiksi ajattelin, että kokonaisuudesta tuli turhan vaalea, mutta silmä on ilmeisesti tottunut, sillä enää se ei harmita lainkaan niin paljon. Kun sokkeli vielä ennätetään maalata tummaksi, tuo se mukavaa kontrasti lopputulokseen. Tässä samalla olemme miettineet tulevan kodin julkisivujen väriä. Rakennusmääräyksissä materiaaliksi on määrätty jälleen rappaus. Haaveissa olisi valkoinen koti, mutta arveluttaa värin arkuus. Samalla asuinalueella on jokunen valkoiseksi rapattu talo ja osassa aika hurjankin näköisiä jälkiä. Löytyykö ruudun toiselta puolelta kokemuksia?

Joka tapauksessa oikein ihanaa juhannusta; toivotaan aurinkoa, rauhaa ja rentoutumista!

MEIDÄN KODIN VALAISTUS

sunnuntai 11. kesäkuuta 2017


No niin, vihdoin ja viimein tämä kauan ja useasti toivottu kooste meidän kodin valaistusratkaisuista. Olen tainnut ennenkin teille mainita, että valaistus on itselläni sisustuksessa kompastuskivi. Se on myös asia, josta minulta usein kysytään ja hakusana, jolla blogiini tullaan. Perfektionistina tavoittelen täydellisyyttä ja valaistuksessa hyvän ja toimivan tasapainon löytäminen tuntuu vaikealta: yleisvalo - tunnelmavalo, kiinteät upotetut valaisimet - katto / pöytä / lattiavalaisimet, valon väri, valon teho - siinä on jo monta avointa kohtaa.


Nykyisessä kodissamme olemme käyttäneet paljon upotettuja spottivalaisimia kahdelta eri valmistajalta. Asuimme ennen omakotitaloja kahdessa eri rivitalossa, joissa kiinteitä valaisimia ei keittiön loistoputkivaloja lukuun ottamatta oltu juuri käytetty. Vaihtelun ja trendinkin vuoksi spottivalot ovat siis olleet suosikkeja. Valolistoja tai led -nauhoja en koe omaksi. Meillä oli edellisessä omakotitalossamme keittiössä työtasovalona ja yläkaapin päällä led-nauha, mutta omaan makuuni se on turhan moderni.

Pidän siitä, että valaistusta voi muuttaa vuodenajan ja päivän kulun mukaan. Olen kuitenkin huomannut, että isojen ikkunoiden tuoma luonnonvalo vähentää valaistuksen tarvetta sisätiloissa. Esimerkiksi tässä talossa käytävän tai makuuhuoneisiin johtavien aulan valo on todella harvoin käytössä ja keittiön työtasovaloa emme ole tarvinneet lainkaan. Valon tarve onkin asia, jota on mielestäni vaikea suunnitella rakennusvaiheessa. Sähköjohdot vedetään ennen kuin seinät ovat kokonaan levytetty, jolloin valon kulkua huoneistossa ei pysty täysin arvioimaan. Toisaalta parempi, että erilaisia valaistusmahdollisuuksia on liikaa kuin liian vähän.


Tässä kodissa yleisvalaistukseen olemme käyttäneet Hella Lighting S100 -sarjan sekä Airamin Planex Led -valaisimia. Hellan valaisimia on käytetty keittiössä, olohuoneessa sekä yläkerrassa ja ne ovat himmettäviä. Planex -valaisimia on käytetty eteisessä, käytävällä, vessoissa, kodinhoitohuoneessa sekä makuuhuoneiden aulassa ja makuuhuoneissa. Kylpyhuoneen ja saunan valaistuksesta on tulossa erikseen video, kunhan sellaisen onnistun tekemään.

Itselleni on tärkeää myös valon väri. Haluan, että kaikkien valopisteiden väri on sama. Tämä on arvatenkin joskus hankalaa, koska eri valmistajien led-valaisimissa saattaa sama väri näyttää aivan erilaiselta. Omaan silmään kauneimmalta näyttää 3000K. Se on sopivan neutraali, mutta ei kuitenkaan kylmä. Hella -valaisimien lämpötila on 3000K, mutta Planex -valaisimet ovat lämpötilaltaan 2700K. Nämä eivät onneksi riitele keskenään kuitenkaan kovin paljon. Kaikissa pöytä-, jalka- ja kattovalaisimissa on sitten tuo 3000K.


Tässä vielä täydellinen lista käytetyistä valaimista ja valonlähteistä:
Poikien makuuhuoneet: 2 kpl Planex valaisimia ikkunan molemmin puolin, kattovalo, paikat koulupöydän valaisimelle ja lukuvalolle sängyn luona
Aikuisten makuuhuone: 3 kpl Planex valaisimia vaatekaapin edessä, kattovalo (jota emme käytä), yksi yöpöydän valaisin ja paikka myös toisella puolella sänkyä
Aula: 2 kpl Planex valaisimia
Käytävä: 4kpl Planex valaisimia, 1 kpl pöytävalaisin
Kodinhoitohuone: 3 kpl Planex valaisimia
Vieras wc: 2 kpl Planex valaisimia, paikka myös upotetuille peilivaloille
Pienempi wc: 1 kpl Planex
Eteinen: 3 kpl Planex valaisimia
Keittiö: 4 kpl Hella valaisimia
Ruokailutila: 1 kpl kattovaloja (Design By Frandsenin Nice)
Olohuone: 8 kpl Hella valaisimia, 1 kpl lattiavalaisin
Yläkerta: 4 kpl Planex valaisimia sekä 4 kpl Hella valaisimia
Kylpyhuone ja sauna: 2 kpl Planex valaisimia sekä 156 kpl kuituvaloja

ENSIMMÄINEN VUOSI KOULULAISEN ÄITINÄ

lauantai 3. kesäkuuta 2017


Meillä vanhempi pojista päätti tänään ensimmäisen kouluvuotensa. Keskiviikkona oli koululla lukuvuoden päättäjäiset ja tänään he kävivät hakemassa todistukset. Erityisesti päättäjäisissä ja viimeisten koulupäivien kuluessa olen miettinyt sitä, kuinka suuri muutos on tapahtunut pojassani, mutta mitä kouluvuosi on vaatinut myös meiltä vanhemmilta.

Lapsi on oppinut ottamaan vastuuta ja muuttunut itsenäisemmäksi - läksyt, kotona yksin oleminen, tavaroista huolehtiminen, ruokailut, puhelimen käyttö. Luonnollisesti yhdessä jos toisessakin asiassa on petrattavaa, mutta rehellisesti voin myöntää olevani ylpeä pojastani. Hänestä on kasvanut lupaava miehen alku, vaikka itse sanonkin. Mutta jos ensimmäinen lukuvuosi on ollut opettelua ekaluokkalaiselle, on se sitä ollut myös meille vanhemmille. En tiedä onko hän muistanut lähteä ajoissa kouluun, ottanut reppunsa mukaan ja taluttanut pyörän pyörätien yli, kuten on opetettu. Minun on täytynyt hyväksyä se, että en tiedä kaikkea mitä koulussa opetetaan ja miten se opetetaan. En tiedä aina, mitä hän tekee välituntisin, kenen kanssa hän aikansa viettää ja onko mahdolliset erimielisyydet sovittu. Osaako hän käyttäytyä ylipäätään fiksusti? En tiedä kuinka monta kertaa opettaja on joutunut muistuttamaan häntä laittamaan puhelimensa päivän ajaksi äänettömälle. Koulumaailma on niin erilainen kuin päiväkoti ja vielä esikoulukin. Kertaheitolla tulee iso kasa opeteltavia asioita. On uskallettava luottaa omaan lapseensa, että hän osaa, hän pärjää ja hän toivottavasti kertoo, jos jotakin on mielen päällä. Aavistuksen itkuisin silmin kirjoitin siis kortin taakse kiitokset opettajalle, että hän on jaksanut muistuttaa, huolehtia ja pitää meidät vanhemmat tarpeen tullen ajan tasalla.

Näine ajatuksine oikein ihania kesäpäiviä kaikille koulunsa päättäville ja heidän vanhemmilleen sekä myös opettajille!

VUODEN PARAS AIKA

maanantai 29. toukokuuta 2017




Hei sinne! Kodin piha ei näytä lainkaan näin siistiltä kuin reilun viikon takaisissa kuvissa, sillä talon uudelleen rappaus alkoi kuin alkoikin. Viime metreille jännitettiin vielä rakennustelineiden saatavuutta, mutta onneksi sellaiset ajoissa löytyi ja urakka pääsi alkamaan. Vanha rappaus purettiin ja tänään valmistui levytys. Seuraavaksi edessä on sitten uuden pinnan tekeminen. Mies on hyödyntänyt telineitä ja maalannut samalla räystäslautoja, minkä omilta töiltään on ehtinyt. Kieltämättä tämän kaiken keskellä on elävästi muistunut mieleen rakentamisen ajan arki. Joko on mukavuudenhalu iskenyt tai sitten viime projektista on kulunut liian vähän aikaa, mutta eipä tätä ole ikävä ollut!


Jos näkymä on kaoottinen seinien ulkopuolella, on se sitä ollut viime aikoina myös seinien sisäpuolella. Työ on pitänyt molemmat kiireisenä ja siihen päälle lasten harrastamiset sekä valmennuspuuhat. Lisäksi päiväkodissa ja koulussa on ollut erityisiä päiviä, joihin on liittynyt jotakin muistettavaa, kuten eväät, lähtö- ja saapumisajat tai varustus. Arki kuitenkin kevenee asteittain kohti heinäkuussa häämöttävää lomaa ja sekös piristää mieltä. Kaikki kesäkiva on edessäpäin, mutta nämä lämpöiset päivät kuten eilinen, tuntuvat jo minilomalta. Ei tämä siis suotta ole omasta mielestäni vuoden parasta aikaa, vaikka elämä sitten vähän vauhdikkaampaa olisikin.

RAVINTOLASUOSITUS OSTERIA DA FILIPPO

lauantai 20. toukokuuta 2017


Pääsimme eilen viettämään kahdenkeskistä aikaa mieheni kanssa, kun lapset lähtivät kylään isovanhemmille. Tällaisten tilaisuuksien tullen käymme yleensä aina ulkona syömässä, sillä vaikka pojat jo aika isoja ovatkin, on välillä mukava keskittyä syömään ruokansa ihan rauhassa kaikki aistit rentoutuen. Korviin oli kantautunut positiivisia kokemuksia Osteria Da Filipposta, pienestä italialaisesta ravintolasta kivenheiton päässä Vanhan Rauman torilta. Hymy suupielissä totean, että paikka on jokaisen kehun arvoinen. Niin rento ja sympaattinen, että olisin hyvin voinut kuvitella olevani jossakin pienen italialaisen pikkukylän ravintolassa illallisella.




Saavuimme kuuden aikoihin ja paikka oli tupaten täynnä. Onni oli puolellamme ja meidän onnistui napata juuri vapautunut pöytä. Listalta löytyy pizzoja, pastaa sekä focaccioita. Jälkiruoaksi voi nauttia vaikka tirumisun tai jäätelön. Ruuan valmistuksessa on käytetty paikallisten raaka-aineiden lisäksi italialaisia erikoisuuksia. Ravintolan vahvuuksiksi voinee laskea myös sen, että pizzat valmistetaan taikinajuureen. Ja pohja olikin uskomattoman ohut ja rapea.





Hyvän ruuan lisäksi Osteria Da Filippo on sisustettu herttaisesti. Keskenään eriparia olevat tuolit, pöydät, juomalasit ja aterimet mustavalkoisine valokuvineen tekevät paikasta varsin kotoisan. Mieli olisi tehnyt jäädä ihailemaan jokaista pientä yksityiskohtaa, mutta kanssaruokailijoita kunnioittaakseni päätin jättää sen ensikertaan. Osteria Da Filippon löydät siis Raumalta osoitteesta Kauppakatu 20.

// This Osteria Da Filippo restaurant in Rauma is worth paying a visit.

VIIME PÄIVINÄ MIELESSÄ + RAUMAblogit

lauantai 13. toukokuuta 2017


Viime päivät tai oikeammin viikot ovat olleet kiiruisia, mutta täynnä ihania ja mielenkiintoisia asioita. Kokosin listaksi ne kaikista mieluisimmat.

Terassille portaat - Mieheni yllätti tomeruudellaan viime viikonloppuna, kun ilmoitti lauantaiaamuna, että aikoo hakea rautakaupasta puutavaraa ja rakentaa vielä saman päivän aikana terassille portaat. Nyt ne siinä ovat. Tekemättömien töiden lista lyhenee ja tunnelma on korkealla, kunhan ei vilkaise listan pituutta!

Rappaus - Varsinkin vakituiset lukijani ehkä tietävät millainen tuska tuo talon rappaus on meille ollut. Saimme asian tiimoilta loistavia uutisia viime viikolla, kun kuulimme, että projektin on tarkoitus alkaa jo reilun viikon päästä. Huputetussa talossa asuminen ei juuri innosta, mutta ihanaa, että asia hoituu pois päiväjärjestyksestä.




RAUMAblogit - Viime syksynä kaksi innokasta raumalaisbloggaajaa alkoi kasata meitä alueen bloggaajia yhteen. Projekti uinahti talveksi ja nyt kevään myötä päätimme nostaa asian uudelleen esille. Niinpä viime keskiviikkona kokoonnuimme yhteen ensimmäisen kerran. Paikalle päässeiden kesken hoidettiin esittelyt ja mietittiin yhdessä, mitä tältä jutulta halutaan. Simola -blogin Maria esitteli ryhmämme logon, jonka on suunnitellut taitava Milona Sadekallio Hellapuulta. Tähän asti olen yrittänyt säilyttää blogissani tietynasteisen anonyymiyden, mutta ymmärrän, että verhoa täytyy hiukan raottaa, mikäli aikoo tällaisessa yhteisössä olla mukana. Hei kaikki, olen siis Hanna ja asun Raumalla.



Miami - Lennot ja majoitus on nyt varattu. Talvella kutsuu aurinko ja toivottavasti näemme mahdollisimman monen amerikkalaisen perheenjäsenemme kanssa.

Valmentaminen - Mainitsin teille huhtikuulla, että olen hypännyt mukaan valmentamiseen. Otin vastuulleni ringetessä C-ikäisten nuorten fyysisen harjoittelun ja en ikinä uskonut, että se voisi olla näin mahtava juttu. Jostain syystä olen ajatellut, että valmentaminen ei olisi oma juttuni, mutta toisin kävi. Kannattaa siis kokeille avoimin mielin uusia asioita! Näillä sanoin oikein ihanaa viikonlopun jatkoa.

POJAN HUONEEN TAULUHYLLYILLÄ

tiistai 9. toukokuuta 2017



Viime päivien räntäsade ei juuri keväästä ja kesästä lupaile, mutta meillä on silti kotona touhuaminen siirtynyt vahvasti talon seinien ulkopuolelle ja sisustusprojektit sisällä junnaavat paikoillaan. Nuorimman pojan huone on jo miltei pari vuotta ollut lähes samanlaisessa asussaan, ja hiljalleen kaipaisi päivitystä. En aio sen suuremmin touhuun vielä ryhtyä, koska kolmannen talon suunnittelu on kesken. Tässä kohdin ei ole järkevää isoja muutoksia tehdä, sillä nykyiset huonekalut ja muu sisustustavara pyöräytetään melko varmasti muuttovaiheessa kuitenkin ympäri. Pieneksi piristykseksi järjestelin tauluhyllyä viikonloppuna uudelleen. Linkitetyn postauksen kuviin verrattuna se on muuttunut kyllä useasti tässä välissäkin!  


Hyllyiltä löytyy edelleen tutut aakkoset, noin reilun vuoden ikäisenä päiväkodissa painetut jalanjäljet sekä englannin kielinen printtitaulu. Kaapista löytyi vielä yhdet kehykset, joihin lisäsin pojan viime syksynä piirtämän kuvan meidän perheestä. Muu tavara liittyykin sitten jääkiekkoon. Nuo tauluhyllyt ovat kyllä siitä näppärät, että kokonaisuutta on helppo muuttaa ja näin tuoda vaihtelua sisustukseen. Muilta osin kattovalaisin on ainakin hankintalistalla, sillä muumiaiheinen valaisin ei ole oikein olla enää ajankohtainen.

// I made little changes in my younger boy's room last weekend when adding a new picture to the shelf.  

BLOGI-ILTA MAMMA ROOSASSA JA MINÄITE -SISUSTUSKUVAT

lauantai 6. toukokuuta 2017




Saimme muutaman muun bloggaajan kanssa kutsun viime viikolla raumalaiseen sisustus- ja tekstiilikauppa Mamma Roosan järjestämään blogi-iltaan. Mamma Roosa on erikoistunut tekstiileihin ja niiden brodeeraukseen sekä sen lisäksi kivijalkamyymälästä löytyy erilaisia edullisia sisustustuotteita. Tekstiilivalikoima on kattava aina pyyheliinoista ja torkkupeitoista pellavaisiin vuodevaatteisiin. Sisustustuotteiden valikoima taittuu maalaisromanttisen puolelle, mutta ideana on, että tuotevalikoima muuntautuu myös osaksi modernimpaa sisustusta. Tuotteet saapuvat muun muassa Tanskasta ja Hollannista ja ajatuksena on, että niitä ei löydy ihan joka liikkeestä.




Mamma Roosa on syntynyt rakkaudesta käsitöihin. Taustalla häärii toimelias yrittäjä Terhi Stenroos, joka myös suunnittelee Mamma Roosalle omia tuotteitaan. Näin vilahdukselta esimerkiksi pellavaisen pyykkipojille suunnitellun pussukan ja itsekudottuja torkkupeittoja. Näinä päivinä apuna toimii sisustussuunnittelijaksi opiskeleva tytär Paula Hellberg, joka vastaa muun muassa yrityksen sosiaalisen median sisällöstä ja verkkokaupan toiminnasta. Lisäksi Paulan käsialaa on Private shopping -iltojen kehittäminen. Paula kirjoittaa omaa Paulasmarias -blogia.  


Tuotevalikoimasta erityisesti mieleeni jäivät pehmoiset torkkupeitot, pellavalakanat sekä MinäIte sisustuskuvat. Esimerkiksi äideille ja opettajille löytyi herttaisia kortteja. Samaisia tekstejä löytyi myös tarroina, joten siitä vain ideoimaan pieniä muistamisia. Kaikkiaan mukava ilta, kiitos osallistujille!

KESÄN PIHASSUUNNITELMAT

tiistai 2. toukokuuta 2017



No niin, vihdoin ehdin nyt rauhassa myös tänne blogin puolelle. Kaiken ylimääräisen vapaa-aikani niin vappuna kuin menneellä viikollakin olen käyttänyt ensi talven Miamin matkan suunnitteluun. Lennot on koko seurueelle varattu, mutta majoitus on vielä hieman auki. Viime hetken vinkkejä otetaan vastaan! Aivan en sentään nenä kiinni ruudussa koko viikonloppua istunut, sillä eilinen keväinen ilma suorastaan pakotti ulos. Siistimme miehen kanssa talven jäljiltä pihaa ja siirrettiin terassikalusteetkin paikoilleen.


Samalla siinä puuhastellessa luotiin jonkinasteisia suunnitelmia kesälle. Isoin projekti alkanee tässä kuussa, kun talo rapataan uudelleen. Olen hieman pessimistinen tuon alkamisen suhteen - taidan uskoa vasta kun näen remonttimiehet pihassamme. Puuhaa riittää lisäksi muun muassa maalausten viimeistelyissä ja terassin öljyämisessä. Myös portaat terassille puuttuu. Omat ajatukseni karkasivat luonnollisesti myös istutusten puolelle. Näyttää siltä, että nuo pallotuijat ovat selvinneet hengissä viime talvesta. Niiden kaveriksi ajattelin jälleen hortensioita ja mieli tekisi istuttaa myös pyöreä puksipuu yhteen isoista harmaista ruukuista. Grillauspaikalle täytyisi löytää jokin sellainen kukkanen tai kasvi, joka kestää hyvin aurinkoa. Viime vuonna kokeilin valkoisia pelargonioita, sillä kaikessa mummomaisuudessaan ne viehättävät silmääni. Ne eivät kuitenkaan kestäneet paahdetta ja roskasivat valtavasti. Näitä ajatuksia ehtii onneksi pyörittää mielessä, sillä aivan vielä ei kesäkukkasten aika ole.

// first outdoor pictures for this spring

SYNTYMÄPÄIVIÄ JA FLORIDAAN MATKAVINKKEJÄ

tiistai 25. huhtikuuta 2017



Huh, mikä viikonloppu ja samalla vauhdilla on tuntunut alkuviikkokin alkaneen. Meillä vietettiin nuorimmaisen poikamme synttärijuhlia ja juhlien valmistelu toi viikonloppuun säpinää muiden harrastusten ja kirppisvalmisteluiden ohella. Eilinen ilta kului jälkimainingeissa sotkuja siivoten. Aika ihana tunne istahtaa nyt alas ja jäsennellä kuluneita päiviä. Sunnuntain juhlat juhlittiin sukulaisten ja kummien kesken, kaverit odottavat vuoroaan lähiviikkojen aikana. Tarjoilut toteutettiin nuoren miehen toiveita kuunnellen. Kakusta hän ei ollut moksiskaan, joten itse päätin kokeilla Marjan ohjeiden mukaista jäätelökakkua. Tein kakun halkaisijaltaan 26cm leveään vuokaan ja ehkäpä pienempi irtopohjavuoka olisi toiminut tässä paremmin. Hyvää siitä joka tapauksessa tuli! Pohjalle tuli siis digestive-kekseistä muropohja. Ensimmäiseen sekä toiseen kerrokseen laitoin litran vaniljajäätelöä. Väliin tuli hieman keksinmuruja, kinuskikastiketta ja daim -suklaata. Päälle sulatin vielä maitosuklaata ja koristeeksi daimia. Helppo ja yksinkertainen kyllä tehdä.


Synttärihulinoiden lisäksi mielessä on pyörinyt tuleva lomamatka, jota varten mielelläni kuulisin teidän mielipiteitänne. Viime kesänä taisin täälläkin mainita, että suunnitelmissa on lomareissu Amerikkaan tulevalle kesälle. Miehen töiden vuoksi jouduimme muuttamaan matkan ajankohtaa ja sitä myötä myös kohdetta, sillä kaikilla meistä toiveissa on aurinkoinen lomakohde. Matka siirtyi ensi talveen ja sen vuoksi New York ja Nashville vaihtuivat Miamiin. Tarkoitus on käydä myös esimerkiksi Key Westissä ja Evergladesin suoalueella, mahdollisesti myös Kennedy Space Centerissä. Ilolla otan vastaan kaiken hyödyllisen tiedon autovuokraamoista ja majoituksista ainakin. Koska meitä matkalaisia on kaikkiaan yhdeksän, olen yhdeksi majoitusvaihtoehdoksi miettinyt talon vuokrausta Airbnb:n tai vastaavan kautta. Toki tähän nyt vaikuttaa myös reissusuunnitelmat. Tällä hetkellä kuitenkin mietimme, että tukikohtamme löytyisi Miami Beachilta, josta sitten tekisimme retkiä muualle osavaltioon. Kertokaapa kokemuksistanne!

// We had our youngest son's birthday party last weekend. And the other thing I wanted to share with you is our trip to Miami next winter. I'd love to hear your experiences about where to stay and what to see.

ETEISEN PERINTÖLIPASTO

tiistai 18. huhtikuuta 2017


Äkkiä ne pääsiäisen pyhät hupenivat. Aivan ei meillä lomasuunnitelmat toteutuneet kuin ajateltiin. Veljesten välinen rakkaus aiheutti isoveljelle haavan takaraivoon ja näin meidän kylpyläreissu jäi väliin. Onneksi sitä puuhaa riitti kotonakin ja yksi sellainen erittäin mieluinen projekti on käynnissä. Muistatte ehkä kuinka tammikuulla pohdin eteisen sisustusta. Koen, että eteinen on yksi niistä vaikeimmista kohdista kodissamme, jotta siitä saisi sisustuksellisesti mieleisen.



Huhtikuun alkupuolella sain viimein aikaiseksi marssia Kodinonnen Johannan pakeille ja yhdessä etsimme uutta kangasta Valantin Ystävä -tuoliin. Palataan tähän tarkemmin tuonnempana. Uuden kangaspäällisen lisäksi kerroin aiemmin, että olen metsästänyt jo hyvän tovin jotakin vanhaa pöytää tai lipastoa tuolin viereen. No nyt sellainen tuli vastaan sattumalta, kun sain perintönä varamummuni vanhan lipaston. Sen on tehnyt aikanaan hänen oma isänsä eli valmistusvuosi juontaneen jonnekin 1900-luvun alkupuolelle. Aivan noin massiivista huonekalua en tilaan etsinyt, mutta tunnearvo onkin tässä kohdin tärkeämpi. Vetimet ovat hieman kärsineet, joten ne täytyy ennen pitkää vaihtaa. Puntaroidaan ensin tovi, millaiset siihen parhaiten sopisivat. Seinien osalta sisustaminen on kesken, mutta toisaalta tykkään tuosta nojailevasta taulusta. Se tuo rentoutta kokonaisuuteen. Joka tapauksessa ihanaa, että lipaston myötä tila otti jättilaisen askeleen kohti valmiimpaa kokonaisuutta.

MEIDÄN PÄÄSIÄINEN

perjantai 14. huhtikuuta 2017


Pääsiäinen pääsi yllättämään tänä vuonna hiukan varkain. Yleensä meillä arki-iltoja värittää lähinnä lasten harrastukset, joista osa on jo jäänyt kesätauolle sekä kerran viikossa vetämäni jumppa Kansalaisopistolla. Viime ja tälle viikkoa on kasaantunut kuitenkin erilaisia menoja aina blogijutuista talopalaveriin. Lähdin vähän varkain mukaan myös ringettevalmennukseen ja uuden kauden käynnistäminen ja harjoittelun suunnittelu on vaatinut aikaa. Vielä torstaina aamulla meillä ei siis ollut talossa muuta kuin lasten koulussa ja päiväkodissa tehdyt koristeet esillä. Ruokapöydän pääsiäiskoristelu syntyi kuitenkin hyvin helposti, sillä kipaisin työpäivän päätteeksi hakemassa kukkakaupasta kaksi omenapuun oksaa ja kaivoin varastosta viime vuonna Sisustus Ideasta ostamani koristeet. Nämä oksat ihastuttavat pääsiäisen jälkeenkin pitkään.


Toivoin tältä pidennetyltä viikonlopulta rauhallisia kotipäiviä, mutta saimme kutsut syömään niin anoppilaan kuin minun vanhempienkin luo. Lisäksi lapset ovat pyytäneet koko talven kylpyläreissua, joten sellainenkin mahdutettiin vielä näihin päiviin. Toisaalta loma tuntuu enemmän lomalta kuin ei hääräile ainoastaan niitä arkisia askareita. Tärkein tavoite, rentoutuminen ja ajatusten saaminen pois töistä, täyttynee joka tapauksessa, vaikka yhtä paljon ei aikaa kotona vietetäkään, mitä alkuun ajattelin. Oikein Hyvää Pääsiäistä jokaiselle!

// Happy Easter  

KODINONNEN RAUMA -TUOTTEET

sunnuntai 9. huhtikuuta 2017


Rauman kaupunki täyttää tänä vuonna 575 vuotta. Sen kunniaksi raumalainen Sisustustalo Kodinonni Johanna Närvän johdolla julkaisi viime torstaina pidetyssä pienimuotoisessa kutsuvierastilaisuudessa uudet kaksi suunnittelemaansa Rauma -aiheista tuotetta. Pisi ja poiki sekä Sillail oikke ovat pitkän suunnittelutyön tulos. Kehysten sisään päätyi viimeisin päivitetty Rauman rakentamistiheyttä kuvaava kartta sekä Rauman murteella kirjoitettuja sanoja.


Tällä kertaa ajatuksena oli luoda tuotteet, jotka ovat trendikkäitä ja sopivat osaksi monenlaista sisustusta - tuotteita, joista myös nuoret innostuisivat. Tauluista löytyykin monta sellaista piirrettä, jotka ovat nyt pinnalla. Värimaailma on mustavalkoinen, johon metallinhohtoinen kultareunus tuo tietynlaista arvokkuutta ja viimeistelyn tuntua. Kartat itsessään ovat suosittuja ja niitä löytyy useista kodeista. Niin ikään murteet ovat kunnioitettava asia, jotka eivät enää kuulu ainoastaan niitä hyvin taitavien huulille, vaan ovat meidän jokaisen asia, kuten Johanna asian kiteytti. Rauman murrehan on varsin omaleimainen ja sitä puhutaan hyvin pienellä alueella.


Taulut ovat mielestäni onnistunut ja tyylikäs kokonaisuus tuoda esille tämän päivän Raumaa ja raumalaisuutta. Ne taipuvat osaksi monenlaista sisustusta ja ovat esimerkiksi oiva lahjaidea.

Sillail oikke koko 20 x 30cm 44€ / Pisi ja poiki koko 30 x 64cm 82€
Proudly designed by | mlekoshiPlayground |