ETEISEN PERINTÖLIPASTO

tiistai 18. huhtikuuta 2017


Äkkiä ne pääsiäisen pyhät hupenivat. Aivan ei meillä lomasuunnitelmat toteutuneet kuin ajateltiin. Veljesten välinen rakkaus aiheutti isoveljelle haavan takaraivoon ja näin meidän kylpyläreissu jäi väliin. Onneksi sitä puuhaa riitti kotonakin ja yksi sellainen erittäin mieluinen projekti on käynnissä. Muistatte ehkä kuinka tammikuulla pohdin eteisen sisustusta. Koen, että eteinen on yksi niistä vaikeimmista kohdista kodissamme, jotta siitä saisi sisustuksellisesti mieleisen.



Huhtikuun alkupuolella sain viimein aikaiseksi marssia Kodinonnen Johannan pakeille ja yhdessä etsimme uutta kangasta Valantin Ystävä -tuoliin. Palataan tähän tarkemmin tuonnempana. Uuden kangaspäällisen lisäksi kerroin aiemmin, että olen metsästänyt jo hyvän tovin jotakin vanhaa pöytää tai lipastoa tuolin viereen. No nyt sellainen tuli vastaan sattumalta, kun sain perintönä varamummuni vanhan lipaston. Sen on tehnyt aikanaan hänen oma isänsä eli valmistusvuosi juontaneen jonnekin 1900-luvun alkupuolelle. Aivan noin massiivista huonekalua en tilaan etsinyt, mutta tunnearvo onkin tässä kohdin tärkeämpi. Vetimet ovat hieman kärsineet, joten ne täytyy ennen pitkää vaihtaa. Puntaroidaan ensin tovi, millaiset siihen parhaiten sopisivat. Seinien osalta sisustaminen on kesken, mutta toisaalta tykkään tuosta nojailevasta taulusta. Se tuo rentoutta kokonaisuuteen. Joka tapauksessa ihanaa, että lipaston myötä tila otti jättilaisen askeleen kohti valmiimpaa kokonaisuutta.

MEIDÄN PÄÄSIÄINEN

perjantai 14. huhtikuuta 2017


Pääsiäinen pääsi yllättämään tänä vuonna hiukan varkain. Yleensä meillä arki-iltoja värittää lähinnä lasten harrastukset, joista osa on jo jäänyt kesätauolle sekä kerran viikossa vetämäni jumppa Kansalaisopistolla. Viime ja tälle viikkoa on kasaantunut kuitenkin erilaisia menoja aina blogijutuista talopalaveriin. Lähdin vähän varkain mukaan myös ringettevalmennukseen ja uuden kauden käynnistäminen ja harjoittelun suunnittelu on vaatinut aikaa. Vielä torstaina aamulla meillä ei siis ollut talossa muuta kuin lasten koulussa ja päiväkodissa tehdyt koristeet esillä. Ruokapöydän pääsiäiskoristelu syntyi kuitenkin hyvin helposti, sillä kipaisin työpäivän päätteeksi hakemassa kukkakaupasta kaksi omenapuun oksaa ja kaivoin varastosta viime vuonna Sisustus Ideasta ostamani koristeet. Nämä oksat ihastuttavat pääsiäisen jälkeenkin pitkään.


Toivoin tältä pidennetyltä viikonlopulta rauhallisia kotipäiviä, mutta saimme kutsut syömään niin anoppilaan kuin minun vanhempienkin luo. Lisäksi lapset ovat pyytäneet koko talven kylpyläreissua, joten sellainenkin mahdutettiin vielä näihin päiviin. Toisaalta loma tuntuu enemmän lomalta kuin ei hääräile ainoastaan niitä arkisia askareita. Tärkein tavoite, rentoutuminen ja ajatusten saaminen pois töistä, täyttynee joka tapauksessa, vaikka yhtä paljon ei aikaa kotona vietetäkään, mitä alkuun ajattelin. Oikein Hyvää Pääsiäistä jokaiselle!

// Happy Easter  

KODINONNEN RAUMA -TUOTTEET

sunnuntai 9. huhtikuuta 2017


Rauman kaupunki täyttää tänä vuonna 575 vuotta. Sen kunniaksi raumalainen Sisustustalo Kodinonni Johanna Närvän johdolla julkaisi viime torstaina pidetyssä pienimuotoisessa kutsuvierastilaisuudessa uudet kaksi suunnittelemaansa Rauma -aiheista tuotetta. Pisi ja poiki sekä Sillail oikke ovat pitkän suunnittelutyön tulos. Kehysten sisään päätyi viimeisin päivitetty Rauman rakentamistiheyttä kuvaava kartta sekä Rauman murteella kirjoitettuja sanoja.


Tällä kertaa ajatuksena oli luoda tuotteet, jotka ovat trendikkäitä ja sopivat osaksi monenlaista sisustusta - tuotteita, joista myös nuoret innostuisivat. Tauluista löytyykin monta sellaista piirrettä, jotka ovat nyt pinnalla. Värimaailma on mustavalkoinen, johon metallinhohtoinen kultareunus tuo tietynlaista arvokkuutta ja viimeistelyn tuntua. Kartat itsessään ovat suosittuja ja niitä löytyy useista kodeista. Niin ikään murteet ovat kunnioitettava asia, jotka eivät enää kuulu ainoastaan niitä hyvin taitavien huulille, vaan ovat meidän jokaisen asia, kuten Johanna asian kiteytti. Rauman murrehan on varsin omaleimainen ja sitä puhutaan hyvin pienellä alueella.


Taulut ovat mielestäni onnistunut ja tyylikäs kokonaisuus tuoda esille tämän päivän Raumaa ja raumalaisuutta. Ne taipuvat osaksi monenlaista sisustusta ja ovat esimerkiksi oiva lahjaidea.

Sillail oikke koko 20 x 30cm 44€ / Pisi ja poiki koko 30 x 64cm 82€

AITOA VAI EI?

torstai 30. maaliskuuta 2017



Hei! Halusin itsekin ottaa kantaa tällä hetkellä keskustelua herättäneeseen aiheeseen, onko aitous katoamassa blogimaailmasta. Keskustelu on alkujaan Suvilta, Valkoinen Harmaja -blogista, joka pohti tekstissään, onko blogien ammattimaistuminen rokottanut niistä aiemmin välittynyttä aitoutta ja rentoutta. Ymmärrän huolenaiheen. Nykyään blogit ovat kaupallistuneet, valokuvat useimmiten hyvin hiottuja, asukokonaisuudet mietittyjä, asetelmat harkittuja.

Itse ajattelen, että jokainen tykkää tehdä ja kirjoittaa blogiaan tyylillään. Tämä harrastus vaatii yllättävän paljon aikaa, ja tämän tekeminen muuta kuin omasta halusta tuntuu epäaidolta, jonka uskon, että lukijatkin huomaavat. Toisaalta ajattelen blogien laajaa kirjoa myös rikkautena, jokaiselle lukijalle löytyy jotakin. Päätökseni kirjoittaa sisustuspainotteista blogia on oma valintani. Muu perhe-elämä näkyy vähemmän blogissa ja kuvat ovat useimmiten juurikin niitä siloiteltuja versioita. Mutta se on minun valintani ja koen, että se ei ole keneltäkään toiselta pois.

Blogini on minulla arjen pakopaikka, hyvänmielen lähde, kauniiden asioiden tyyssija. Se mihin saan purkaa kaiken naisellisen, välillä vähän turhamaisenkin hömpötyksen, jakaessani talouteni kolmen miespuolisen henkilön kanssa. Ja sisustaminen, se on minulle terapiaa ja vastapainoa pyykkikasoille, ruuanlaitolle, työlle, lasten kasvattamiselle ja parisuhteelle. Ehkä nyt ymmärrätte, miksi tässä blogissa ei nähdä tiskivuoria pöydällä, hiekkaisia kenkiä eteisessä tai miehen raksavaatteita kodinhoitohuoneen lattialla. Sillä kyllä - meilläkin eletään ihan oikeaa elämää, mihin sisältyy nuo mainitsemani asiat, mutta ne vain eivät näy täällä, koska en niin halua. Joskus tietysti voin raapaista pintaa syvemmältä, silloin kun siltä tuntuu.

Bloggaaminen on keinoni rentoutua, vaikka se joskus kasaakin paineita. Pedantti luonteeni ei anna kuitenkaan periksi julkaista mitä tahansa ja sen vuoksi julkaistut postaukset käyvät yleensä läpi vähän turhankin tiukan seulan. Haluaisin päivittää blogiani paljon useammin kuin ehdin ja sen vuoksi panostan mieluummin laatuun kuin määrään. Koska en tee tätä työkseni, yritän säilyttää rennon otteen ja muistaa, että tämän on tarkoitus tuottaa hyvää mieltä, niin lukijalle kuin minulle itsellenikin.    

LUOTTOTUOTE ESTÉE LAUDER DAY WEAR MOISTURIZER

lauantai 25. maaliskuuta 2017


Tässä on valmisteilla muutama isompi postaus koskien muun muassa kotimme valaistusta. Tänään teki mieli käsitellä kuitenkin jotain kevyempää aihetta ja päätin kertoa teille muutama viikko sitten tekemästäni superlöydöstä. Tämä kauneudenhoitotuote on muodostunut lyhyessä ajassa yhtä tärkeäksi minulle kuin pyykinpesukone perheenäidille! Kyseessä on Estée Lauderin Day Wear Multi-protection Anti-Oxidant Sheer Tint Release Moisturizer. En yleensä ole mikään hifistelijä, mitä tulee kosmetiikkaan ja kauneudenhoitoon. Suurin syy lienee se, että kallistaakaan tuotteesta ei ikinä tiedä, mitä rahalla lopulta saa. Toiseksi käytän työssäni meikkiä hyvin vähän, koska käyn päivän aikana usein esimerkiksi uimassa, jolloin huolellinen meikkaaminen on turhaa. Markettimerkkien ripsiväri, kulmakynä ja huulirasva kuuluvat jokapäiväiseen ehostukseen, mutta kasvoille olen kaivannut kosteusvoidetta, joka samalla tasoittaisi ihoa olematta liian peittävä.


Sain tämän Estée Lauderin voiteen kokeiluun ensin työkaveriltani, joka oli ihastunut tuotteeseen. Kuten arvata saattaa, se ei ole edullisimmasta päästä, mutta tällä kertaa voin rehellisesti sanoa, että se on joka euron arvoinen! Itse ostin omani Kutsu kauneuteen -viikolla, jolloin se oli tuntuvassa tarjouksessa. Voide on todella riittoisa ja helppo levittää. Se mukautuu ihon omaan väriin ja antaa heleän, luonnollisen lopputuloksen. Juuri omiaan päivittäiseen käyttööni ja arkea sulostuttamaan.

// I found a new life saver! This Estée Lauder moisturizer works like magic on your skin.

RAUMROMEPARIS

torstai 16. maaliskuuta 2017


Helmikuun alussa samaan aikaan, kun työkaverini laskettelee Saalbachin rinteillä Itävallassa, painetaan ensimmäinen RaumRomeParis -logoa kantava kangaskassi Syväraumassa, erään omakotitalon alakerrassa. Työkaverini helsinkiläinen ystävä ihmettelee ääneen, että onko Raumalla elintaso jotenkin parempi, kun paikka kuhisee raumalaisia. Työkaverini vastaa pilke silmäkulmassa, että etkö sitten ole kuullut Raumasta, Roomasta ja Pariisista - me ollaan sellaisia kosmopoliitteja. No kosmopoliitteja tai ei, mutta siinä määrin 1980 -luvun Rauno Tuunan laulustakin tutut kaupungit jäivät erään myyntiä ja markkinointia opiskelevan jalkapallomaalivahdin mieleen, että hän päätti suunnitella niistä logon.


RaumRomeParis -logon takana on mies nimeltään Iiro Koski. Hän kertoo kuullensa fraasin ensimmäistä kertaa jo yläasteikäisenä ja sittemmin jalkapallopiireissä se on muodostunut lentäväksi lauseeksi. Aivan tyhjästä suunnittelu ei käynnistynyt, sillä Koski on aina pitänyt piirtämisestä, logojen suunnittelusta ja kirjainfonttien pyörittelystä. Ajatus tuosta fraasista logona oli hautunut pitkään, kunnes viime joulukuussa aika tuntui kypsältä saattaa työ päätökseen.


Ensiksi kolmen kaupungin nimet lyhenivät ja kansainvälistyivät kirjoitusasultaan, jonka jälkeen jokaisen kaupungin yksi kirjain muuttui graafiseksi. Rauman U-kirjain muuttui ankkuriksi, sillä se kuvastaa merikaupunkia ja laivarakennuksen pitkää perinnettä.  Pariisin A -kirjain on usein matkamuistoissa ja postikorteissa muokattu Eiffel -torniksi, niin myös tässä tapauksessa. Rooman O korvattiin roomalaisista numeroista koostuvalla kellotaululla, joka edustaa mennyttä aikaa ja kaupungin valtavaa historiallista merkitystä. Selkeyden vuoksi kaupungit rajattiin vielä ohuen kehyksen sisään. Instagramin kautta tapahtuva markkinointi ja myynti on ottanut mukavasti tuulta alleen.


Logo painettiin ensimmäisenä kangaskassiin ja sittemmin se on vilahtanut myös postikortissa. Viime viikonloppuna sain kuvattavaksi brändin toisen tuotteen, julisteen. Siinä missä esteettisesti juliste miellyttää silmääni kovasti, saa se kohdallani myös jotenkin syvemmän merkityksen. 15 vuotta Raumalla asuneena alan hiljalleen juurtua tänne ja yhteistyön myötä meiltäkin löytyy nyt vihdoin jotakin raumalaista. Keski-Suomalaisten sukujuurieni ja sitä kautta luonteenpiirteideni vuoksi olen välillä satakuntalaisten kanssa törmäyskurssilla. Esimerkiksi meren sijaan valitsen järven puhumattakaan ihmisten kadehtimisesta tai avoimuudesta. Näin sisustajan silmin klassinen, mutta moderni, mustavalkoinen ja yksinkertaisen kaunis printti on juuri näköiseni ja tämän myötä olen löytänyt jotakin raumalaista, johon voin aidosti samaistua.

TREENIKAVERINI POLAR M200

maanantai 6. maaliskuuta 2017


Tehdäänpä pieni loikkaus rakennusprojektin keskeltä hyvinvoinnin puolelle. Ajattelin tänään kertoa teille Polarin M200 sykemittarista, jollaiset ostimme mieheni kanssa alkuvuodesta. Mittareita, kelloja ja rannekkeita tuntuu olevan jos jonkinlaisia, joten ehkäpä tästä on apua omaa valintaa tehdessä. Aktiivisen (ringette)pelaajaurani jälkeen sykemittarin käyttö on jäänyt hyvin vähälle. Harjoittelumäärä on pienentynyt ja toisaalta en tarvitse enää samanlaista tietoa harjoitteluni vaikutuksista kuin aiemmin. Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tähtäävän harjoittelun ja liikkuvan työni kaveriksi olen kaivannut kuitenkin mittaria, joka kertoo minulle aktiivisuudestani ja esimerkiksi liikkuessani sykeseurannasta.


Viime syksynä markkinoille tulleisiin mittareihin päädyimme monestakin syystä, mutta isoimpana painoi hinta suhteessa mittarin ominaisuuksiin. Musta, yksinkertaisen tyylikäs kello istuu hyvin tällaiselle klassisen tyylin edustajalle. Näytön grafiikka on kovin riisuttu, ja tässä kohdin 149 euron hinta asettaa varmasti omat rajansa. Kerätty data kannattaa purkaa Polar Flow -sovelluksessa, jossa löytyy kattavammin tietoa omasta päivittäisestä aktiivisuudesta, kävellyistä askeleista sekä kulutetuista kaloreita. Sisäänrakennettu GPS mittaa matkaa ja sovelluksessa näen esimerkiksi juoksureittini. Kellossa on ladattava akku, joka itselläni on ilman älyilmoituksia (lähettää ilmoituksen puhelimeen tulleista soitoista ja viesteistä kelloon) kestänyt yleensä viikon päivät riippuen vähän harjoittelutunneista.


Omaa käyttöäni ajatellen M200-mittarin etuja on sen vedenkestävyys ja ranteesta mitattava syke. Tottuneena kello + vyö -yhdistelmän käyttäjänä ajattelin, että onko mitattu syke riittävän tarkka? Luonnollisesti se ei vedä vertoja vyön kautta saatavalle informaatiolle, mutta työssäni se on ihan huippu, kun esimerkiksi uimaan mennessä ei erikseen tarvitse pelata vyön kanssa. Ja jos nyt jostain syystä kaipaisin tarkempaa tietoa sykkeestäni, on se saatavana lisävarusteena. Polar mainostaa mittaria juoksijoille suunniteltuna, joille löytyy myös oma Running Index (kehittyminen) ja Running Program (juoksutapahtumaan varten harjoitteleminen). Omaan harjoitteluuni kuuluu juoksun lisäksi kuntosali- ja kehonhallintaharjoittelua ja mielestäni mittari toimii yhdenlailla myös muitakin lajeja harrastaessa. Harjoittelun ominaisuuksista voin kertoa lisää myöhemmin, jos kiinnostusta riittää.


M200 seuraa aktiivisuutta ympäri vuorokauden, jolloin saan myös tietoa nukutusta yöstä. Sovelluksessa näen, miten hyvin olen kuluneen yöni nukkunut. Yöunesta on eroteltu rauhallisen ja levottoman unen määrä, ja rauhallisen unen määrä ilmoitetaan lisäksi prosentuaalisesti. Kaikkiaan siis varsin monipuolinen ja motivoiva treenikaveri.

// My new heart rate monitor Polar M200.

UUDEN KODIN POHDINTOJA

sunnuntai 26. helmikuuta 2017


En osannut ollenkaan aavistaa, että uuden kodin rakentaminen aiheuttaisi näin paljon pohdittavaa jo heti alkumetreillä. Kahden ensimmäisen talon kohdalla vasta sisustusratkaisuja on joutunut miettimään tarkemmin. Nyt kyseessä on siis kolmas talomme ja tonttia koskee hyvin samantapaiset määräykset kuin tätä edellistäkin. Muutama viikko sitten saimme ensimmäiset suunnittelukuvat arkkitehdiltämme, joiden pohjalta kuitenkin päädyimme siihen, että asuintilat rakennetaan selvästi kahteen kerrokseen nykyisen parviratkaisun sijaan.


Viime perjantaina saimme muutostoiveiden pohjalta korjatut kuvat. Sauna pysyy edelleen omassa rakennuksessaan ja autokatos on kiinni talon kyljessä. Suurimmat muutokset koskevat pohjaratkaisua, jossa yläkertaan on sijoitettu kaksi makuuhuonetta ja wc/suihku. Alakerrassa olisi näin ollen meidän aikuisten makuuhuone, oleskelu- ja kodinhoitoon liittyvät tilat. Pohjaratkaisun osalta isoimmaksi mietittäväksi asiaksi jää makuuhuoneiden sijoittelu (yksi alakerrassa vai kaikki kolme yläkerrassa), ja sen myötä sitten joukko pienempiä asioita, kuten kodinhoitohuoneen ja suihkun sijainti (ylä- vai alakerta) sekä oleskelutilojen sijainti suhteessa aurinkoon.


Kävimme eilen kävelemässä tontilla ja toiseksi isoksi pohdinnan aiheeksi nousi rakennusten (talo, autokatos, saunarakennus) sijainti tontilla. Nyt talo on piirretty lähimmäksi tietä, autokatos sen oikealle puolen ja saunarakennus tontin vasempaan reunaan. Tontin oikealla puolen on naapuritalo ja vasen reuna rajautuu puistoalueeseen. Aurinko paistaa keskipäivällä tontin oikealta puolen ja laskee niin, että takaosa tonttia on aurinkoinen. Jäimme miettimään saunarakennuksen sijaintia tontilla, onko tuo vasen reuna parhain, koska näkymät aukeavat muiden talojen suuntaan eikä puistoon? Oikeassa reunassa saunarakennus varjostaa pihaa hieman enemmän, mutta näkymä avautuu puistoon. Myös takareunaa mietimme, silloin matka talolta saunalle kyllä pitenee. Autokatoksen paikka oikeassa reunassa lienee parhain, jolloin yhden kerroksen ansiosta aurinko paistaa tontille paremmin verrattuna tilanteeseen, jossa samassa kohtaa olisi kahden kerroksen korkuinen talo.

Paljon siis avoimia kysymyksiä vielä. Liikeneekö sieltä ruudun takaa ajatuksia?

// Still having lot's of questions what comes to planning our new home. I never thought it would be this hard at this point.

UUSIN HANKINTA - MUURAHAISTUOLI

sunnuntai 19. helmikuuta 2017




Valokuvaaminen on tuntunut viime viikkoina kovin työläältä puuhalta, vaikka nykyään arkipäivänä töistä tullessa riittäisi päivänvaloa vielä kuvata. Eilen meitä hemmoteltiin kuitenkin niin upealla auringonpaisteella, että en kerta kaikkiaan enää kehdannut välttää kameraa. Ennen kuin tarkempia kuvia kodista ottaa, täytyisi tämä siivota lattiasta kattoon. Sen verran raaka tuo kevätaurinko on, että paljastaa armotta elämisen jäljet. Jääkaapin ovikin näytti eilen siltä, että sitä ei olisi viimeiseen vuoteen pyyhitty. Mutta hei se uusi tuoli ruokapöydässämme - se on Arne Jacobsenin suunnittelema Muurahaistuoli. Tilasin tuolin joulun jälkeisistä alennusmyynneistä Länna Möblerilta ja siinä on samanlainen pintakäsittely kuin Seiska -tuoleissa. Siinä on siis sopivasti samaa ja erilaista, jotta ruokailuryhmästä ei tule kuitenkaan kokonaisuudessaan omaan makuuni liian levoton.


Hankinnoista puheen ollen, ostin torstaina elämäni ensimmäisen orkidean. Vieroksun jopa kukissa kertakäyttökulttuuria ja sen vuoksi en ole aiemmin kukkaa ostanut. Ajattelin, että en saa sitä kuitenkaan pysymään hengissä. Töissä kuulemani hyvät vinkit takataskussa päätin kuitenkin yrittää, sillä orkidea on yksi ehdottomista lempikukkasistani. Niitä oli hääkimpussanikin. Mielenkiinnolla odotan, kuinka tässä käy.

// The new chair in the dining table is Myran.

PROJEKTI RUOKAILUTILA

sunnuntai 12. helmikuuta 2017


Hei sinne! Hypätään tässä välissä näiden keskeneräisten sisustusprojektien kimppuun, kun odottelemme arkkitehdiltä uusia talon kuvia. Eteisen lisäksi sisustusprojektien listalta löytyy ruokailutila. Tämä taitaa olla se tila, jonka kanssa "pääsen" helpoimmalla, jotta siitä syntyy mieluinen. Muutamia muitakin muutoksia varmasti tekisin, ellei uusi kotimme olisi jo niin vahvasti suunnitteilla. Muuttaessamme tähän kotiin ostimme tuon Ikean Bjursta -ruokapöydän. Valaisimeksi valikoitui Design by Frandsenin Nice -kattovalaisin, sama siis joka löytyy meiltä myös lattiavalaisimena. Iskun vanhat pyöreänojaiset tuolit ovat hiljalleen korvautuneet ajattomilla ja kestävillä klassikoilla. Ensin taloon tuli kirppislöytönä Thonet ja vuosi sitten syksyllä kaksi Fritz Hansenin Seiska -tuolia. Pöydässä on enää yksi Iskun tuoli ja sekin on nyt korvautunut uudella. Pienen hetken pidän teitä jännityksessä, vaikka tuoli vilahtikin jo Instagramin puolella.


Ruokailutilan ja koko keittiö - olohuone -tilan haasteena on kaikuminen korkean huonekorkeutensa vuoksi. Teettäisin tilaan vaaleat pellavaverhot jos tämä säilyisi kotinamme tulevaisuudessa. Lisäksi saarekkeelta puuttuu toinen musta Hayn About a Stool -baarijakkara. Muilta osin ruokailutila alkaa ollakin mieleiseni.

// some interior issues in the dining area

SITTENKIN 2-KERROKSINEN KOTI?

sunnuntai 5. helmikuuta 2017


Matkakuulumisista tutumpien aihepiirien pariin nimittäin saimme viime perjantaina uuden kotimme ensimmäiset luonnokset arkkitehdiltä. Näihin tällaisiin tilanteisiin liittyy aina positiivista jännitystä ja odotusta.  Kun sitten luonnokset näimme oli päällimmäinen ajatus, että kyllä - tämä voisi toimia, mutta... Luonnosten pohjalta tulevassa kodissa olisi paljon samaa ja niitä hyviä elementtejä kuin tässä nykyisessä ja ensimmäisessä omakotitalossamme, mutta jokin nyt kuitenkin mietityttää. Jopa siinä määrin, että olemme valmiit pyöräyttämään koko pohjanpiirroksen ja tietysti siinä sivussa myös julkisivun ympäri.


Lähtökohtaisesti ajattelimme jälleen yksitasoista taloa, jossa sauna on eri rakennuksessa (täällä aiheesta lisää). Tämä tarkoittaa sitä, että yläkertaan jäisi samanlainen parvi kuin tässä nykyisessä talossamme on. Sinne voisi sijoittaa vielä myös vaatehuoneen tai muuten ylimääräistä säilytystilaa. Aloimme kuitenkin pohtia mieheni kanssa, että onko tällaiselle tilalle enää käyttöä parin vuoden päästä kun lapset ovat kasvaneet (nythän tila toimii lähinnä lasten käytössä). Varsinaista työtilaa emme tarvitse. Niinpä mietimme ratkaisuna sittenkin 2-kerroksista taloa. Itse en ole sellaisesta aiemmin innostunut, mutta toisaalta en myös halua ympärille tilaa, jota en tarvitse tai muuten ratkaisuja, jotka eivät miellytä. Nyt siis pallo teille, kertokaa kommentteja, miten lapsiperheellä (pojat 7- ja 4-vuotta vanhoja) tuo 2-kerroksinen talo toimii? Miten olette järjestäneet esimerkiksi vaatehuollon? Kaikenlaiset ajatukset ovat tervetulleita.

Olen viettänyt lapsuuteni kaksikerroksisessa rivitalossa ja muistan kuinka aikanaan ensimmäistä taloa rakentaessa ajattelin, että yksitaso ratkaisu on ehdoton. Ajat muuttuvat lasten kasvaessa ja varmasti heidän ollessaan teini-ikäisiä kaksikerroksisessa talossa on viimeistään omat hyvät puolensa.

// Time to make decisions for next home.

TAMMIKUINEN PARIISI

perjantai 3. helmikuuta 2017


Pariisin matkasta alkaa olla pian jo kuukauden päivät aikaa, mutta mieli tekee vielä palata tuohon tammikuiseen viikonloppuun. Kerroinkin jo aikaisemmin, että Pariisi on aina ollut haaveilujeni kohde ja ehkä juuri kaupunkia kohtaan luomieni suurien odotusten vuoksi anti jäi jotenkin vaisuksi. Toki viivyimme siellä vain kaksi yötä, joten sen pohjalta kovin tuomitseva ei voi olla. Tapasimme muutamia avuliaita pariisilaisia, mutta  tietynlainen ihmisten kopeus jäi päällimmäiseksi mieleen.




Sen sijaan, kun sysäsi sivuun ajatukset small talkista pariisilaisten kanssa ja keskittyi arkkitehtuuriin, nähtävyyksiin sekä tuon paremman puoliskoni kanssa laatuajasta nauttimiseen, täytti Pariisi kaikki odotukseni ja enemmänkin. Kaunista katseltavaa tuossa kaupungissa riittää silmänkantamattomiin. Olimme etukäteen tehneet karkean päiväkohtaisen suunnitelman ja sen varjolla sitten kävellen kiersimme aitojen turistien elkein tärkeimmät nähtävyydet. Matkaa kertyi liki maratonin verran, mutta näin ainakin näimme paljon.




Ensimmäisenä päivänä päädyimme juuri sopivasti Champs Elyséen ja Riemukaaren kautta Eiffel-tornille, kun se alkoi tuikkia iltavalaistuksessaan. Toisena päivinä vierailimme Louvressa ja kävimme ihailemassa Notre Damea. Näiden isojen nähtävyyksien ohella yhtä syvän vaikutuksen teki sympaattiset pikku kujat joita pitkin suunnistimme molempina päivinä kohti hotelliamme, joka sijaitsi lähellä Pariisin Oopperaa. Pieniä herttaisia puoteja ja kahviloita tuli vastaan tuon tuostakin.



Vaatii pientä itsekuria, että vierailu suurkaupungissa alennusmyyntien aikaan ei johtaisi päättömään säntäilyyn kaikkien lempimerkkien, kuten esimerkiksi Massimo Duttin (joka muuten löytyi samalta kadulta hotellimme kanssa) ja COSin kivijalkaliikkeisiin. Onnistuin kuitenkin pitämään ostokseni maltillisena, mutta näin jälkikäteen jäin pohtimaan, että täytyisipä useammin muistaa ajoittaa tällaiset viikonloppulomat juuri alennusmyyntien aikaan. Klassisten perusvaatteiden ystävänä tarjonta täällä Suomessa tuppaa jäämään hieman laimeaksi.

// More thoughts about our trip to Paris.

HOTEL CHOISEUL OPERA PARIISISSA

sunnuntai 29. tammikuuta 2017





Jatketaanpa nyt niillä Pariisin matkan kuulumisilla. Me majoituimme Hotel Choiseul Operaan, jonka varausjärjestelyt hoidin Booking.comin kautta. Itse arvostan hotellivalinnassa sijaintia, 24 tunnin vastaanottoa, siisteyttä, aamiaismahdollisuutta ja hyviä kulkuyhteyksiä. Niin ja tietysti hintaa. Näiltä osin hotellimme vastasi hyvin odotuksia. Hotelli sijaitsi aivan Ooppera Garnierin välittömässä läheisyydessä. Louvrelle matkaa oli vajaa kilometri ja Galeries Lafayetten tavaratalolle puoli kilometriä. Kertaakaan reissulla emme turvautuneet metroon, vaan sinnikkäästi kävelimme paikasta toiseen. Siinä mielessä viikonloppu meni maratonin puolelle, mutta toisaalta näin myös näimme enemmän.

Huoneet olivat pelkistetyt, mutta viihtyisät tumman puhuvine sävyineen. Vaikka kävimme hotellilla lähinnä nukkumassa haluan silti, että huone on viihtyisä ja mukavuudenhaluisena olen sellaisesta myös valmis maksamaan. Aamiainen oli maittava. Voiko päivä edes paremmin alkaa, kun lautaselta löytyy tuoreita hedelmiä, leipää, kananmunia, croissantteja, jugurttia lisukkeineen sekä kuppi maukasta kahvia? Kaikkiaan siis erittäin onnistunut hotellivalinta, jota voin suositella lämpimästi.

// During out trip in Paris we stayed in Hotel Choiseul Opera which I can gladly recommend.

Proudly designed by | mlekoshiPlayground |