Kerroin teille ohimennen syksyn postauksissa, että työpaikallani tulee tapahtumaan isoja muutoksia, joiden valmistelu vaatii paljon energiaa. No nyt voin vihdoin kertoa ääneen, mihin se kaikki liittyi. Lokakuun alusta asti olen toiminut yrityksemme johdossa yhdessä kollegani kanssa. Yrityksen omistaja on siirtymässä eläkkeelle ja ostimme osakekannan liiketoimintoineen. Jännittävää ja niin tervetullut muutos! Tätä kauppaa on suunniteltu jo hyvä tovi, mutta vasta tänä syksynä aika tuntui oikealle. Näin kahden viikon jälkeen päällimmäisenä tunteena on edelleen ilo ja innokkuus tehdä ja muokata työstä sekä yrityksestämme omannäköinen. Vaikka tulevaisuus isojen sosiaali- ja terveysalan muutosten edessä näyttäytyykin epävarmana, on usko itseen ja hyvien tekojen palkitsemiseen suuri.
Harvassa osakeyhtiössä toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja on valittu kivi-paperi-sakset -peliä pelaten kauppakirjojen kirjoittamisen yhteydessä. Tämä ehkä kuitenkin kielii enemmän rennosta ilmapiiristä omistajien kesken kuin täydestä osaamattomuudesta. Tosin avoimesti myönnän, että opeteltavaa riittää vielä pitkäksi aikaa. Onneksi entinen omistaja jäi yritykseemme osa-aikaiseksi työntekijäksi, joten apu on tarvittaessa lähellä.
Syksy tuntuu edenneen melkoista tahtia ja välillä on tuntunut siltä, että pysyykö tässä edes tahdissa mukana. Oletan, että työssä arki hieman rauhoittuu, kun yrityksen johtamiseen liittyvät asiat rutinoituvat. Huomaan pyöritteleväni työasioita mielessä näin viikonloppuisinkin ja sen vuoksi olen kiinnittänyt erityistä huomiota lepäämiseen ja rentoutumiseen. Pohjimmiltani olen suorittaja -tyyppi, jolle sohvalla istuminen on ollut "sallittua" vasta poikien mentyä nukkumaan. Tästä ajatuksesta olen yrittänyt opetella tietoisesti viime aikoina eroon, sillä huomaan olleeni rasittunut. Pitkällä tähtäimellä on mielenkiintoista nähdä muuttaako yrittäjyys minua ihmisenä ja jos muuttaa niin mihin suuntaan.
// I started working as an entrepreneur at the beginning of October. A lot of new things to learn.
