SYYSKUUN VIIMEISEN SUURET ONGELMAT

 

Hyvää syyskuun viimeistä päivää! Siinä missä ruokailutilan sisustaminen notkahti viikonloppuna mukavasti eteenpäin erään tuolitilauksen myötä, tuskailen edelleen tuon olohuoneen kanssa. Välillä tai viime aikoina lähes tulkoon joka päivä olen miettinyt, miten ihminen saa kehitettyä itselleen sisustamisesta aivan järjettömän suuren ongelman. Se on kuin sadepilvi, joka keikkuu yläpuolella koko ajan. :) Tämä tietysti kertoo jotain tämän hetkisen elämäni todellisten ongelmien määrästä, kun ehdin tällaisten ajatusten parissa rypeä!

 

No mutta joka tapauksessa tilassa risoo se, että en ole onnistunut löytämään sopivaa tai sopivia nojatuoleja. Tuo harmaa Ikean sohva ja nojatuoli matkaavat yläkertaan, samoin Stockmannin kanta-asiakasta alesta ostamani Linie Designin Asko Mixed -matto. Matoista riittäisikin tarinaa, mutta palataan siihen myöhemmin. Valkoisen Splitbackin kaveriksi siirtyy Askon harmaa sohva. Taidan pyöritellä näitä asioita avunpyynnön kera, kun saamme yläkerran valmiiksi ja sohvatkin vaihtavat paikkaa. Olohuone vaan on paikka, jossa vietän paljon aikaa ja sen vuoksi sitä haluaisi, että kemiat olisivat kohdillaan.

 

// interior problems in livingroom

LASTENHUONEEN TAULUHYLLYT

 

Tässä viimeisin tuotos lastenhuoneiden sisustuksen osalta. Nuoremman pojan huoneen oviseinä ammotti tyhjyyttään ja pitkään mietin, kyhätäkö seinälle viireistä ja tauluista jokin kiva kollaasi. Jotenkin tuntuu, että huone on väliaikaisessa murrostilassa siihen asti, kunnes hänkin aloittaa esikoulun (tähän joskin aikaa vielä muutama vuosi). Huoneen sisustus muuttuu viimeistään silloin. Niinpä tässä kohtaa mentiin siitä, mistä aita on matalin ja mieheni kiinnitti seinälle edellisessä omakotitalossa molemmissa poikien huoneissa olleet tauluhyllyt. Valmis lopputulos on mielestäni oikein kiva, vaikka ei kovin omaperäinen. Tuohon on silti mukava kyhätä asetelmia fiiliksen mukaan. Nuorinta poikaa lähinnä huolestutti, että nyt hän ei voi leikkiä kätyri -hahmoillaan lainkaan, koska ne ovat tuolla hyllyllä! :)

 

Hei loppuun vielä kiitos edellisen postauksen ruokapöydän tuoliongelmaan tulleista kommenteista. Itse kun olen melkoinen alehaukka ajattelin, että voisin blogin Facebook -sivuille jatkossa päivittää löytämiäni alekoodeja tai -kampanjoita. Nyt tykkäämään siis!

// my younger boy's room and it's latest project on the wall

RUOKAILUTILAAN TUOLIT, MUTTA MILLAISET?

Uusista ruokapöydän tuoleista olen kirjoittanut muutaman kerran aikaisemminkin, mutta nyt aihe on oikeasti ajankohtainen. Vanhempi poika on innostunut touhuamaan oman pöytänsä ääressä ja tähän asti hänellä ei ole ollut tuolia pöydän ääressä. Tarkoituksena on antaa yksi vanhoista ruokapöydän tuoleista hänelle, kun joskus uudet ostamme.

 

Edelliset ovat kovin tykätyt, mutta toivoin laadulta enemmän. Iskusta ostetut tuolit ovat vain nelisen vuotta vanhat ja nyt (jo) keikkuvat ja nitisevät. Ovat myös ottaneet sen verran pojilta osumaa, että puupinnassa on elämisen merkkejä. Seuraaviin tuoleihin on tarkoitus panostaa enemmän, joten toivon saavani myös pitkäikäiset tuolit kaverikseni.

En vain ole päässyt yli enkä ympäri ajatuksesta ovatko kaikki tuolit samanlaisia, ja jos ovat niin millaisia. Haaveilin ennen kuudesta Thonet -tuolista, mutta yhden ostettuani huomasinkin, että ne eivät tunnut niin miellyttäviltä istua omasta mielestäni. Koska nuo Iskun tuolit miellyttävät muutoin silmää, on mielessä pyörineet nyt Fritz Hansenin Seiska- ja Muurahais -tuolit. Näiden omistajilta kaipailisinkin vinkkejä. Ovatko vielä useamman vuoden jälkeen tukevat istua ja kuinka helposti puupintaan tulee jälkiä? Toki elämä saa hieman näkyäkin.

 

Vahvimmin tällä hetkellä on ehdolla sellainen suloinen sekamelska erilaisia tuoleja - yksi Ton -tuoli, kaksi valkoista kuultomaalattua Seiskaa ja ehkä yksi lämpimän puun sävyinen Muurahainen. Eteisestä ja makuuhuoneista voi sitten hakea lisää tuoleja tarpeen vaatiessa.

 

// new dining table chairs wanted

 

PÄIVÄN AJATUKSET

 

Kiireinen viikko takana, jota vauhditti vanhimman pojan uimakoulu sekä kansalaisopistolla startannut jumppa. Otin yhden kehonhallinnan tunnin  vedettäväksi. Pieni hengähdys lasten harrastusten lomaan. Kiinnostaisiko teitä muuten lukea enemmän hyvinvointijuttuja? Viikonlopun päätin ottaa hyvin rennosti ja tehdä niitä asioita, jotka hyvältä tuntuvat. Siinä muuten sopiva mantra koko syksylle.

 

Eteinen ei olekaan vilahtanut täällä vielä lainkaan. Sen sisustaminen on kesken ja luulin jo löytäneeni avainhankinnan, mutta ostamani vanha kaappi ei sopinutkaan paikalleen. Etsintäkierros jatkuu siis. Joka tapauksessa eteiseen pääsette kurkistamaan pian. Nämä kuvat eivät liity postauksen aiheeseen sen enempää kuin että tuottavat hyvää mieltä nekin. Kaikkia tiloja yhdistää tosin yhdistää se, että ne kaipaavat sisustuksellista viimeistelyä. Keittiöön tiskiaineiden alle tarjotin ja lisää leikkuulautoja, makuuhuoneeseen lämpimiä tekstiilejä ja ruokapöydän ympärille uusia tuoleja. Siinä samalla päällimmäiset sisustushaaveet sen eteisen pikkukaapin rinnalle. Mutta nyt oikein ihanaa viikonlopun jatkoa ystävät!

// today's thoughts

VALKOINEN LATTIA - KÄYTTÖKOKEMUKSIA

 

Aika ajoin blogiin tullaan vaalean tai valkoisen lattian perässä, joten nyt kun takana on noin puoli vuotta asumista kodissa, jossa on valkoinen lattia ajattelin kirjoittaa teille kokemuksia. Niin kauan kuin valkoisesta lattiasta haaveilin, uskokaa tai älkää, viikon jälkeen olin valmis vaihtamaan koko lattian. Syynä ei ollut lainkaan materiaali tai valittu merkki, sillä Paradorin Artic Pine -laminaatti on palvellut erittäin hyvin. Ainakin toistaiseksi laminaattilattiamme on ollut hinta-laatusuhteeltaan erinomainen. Syynä oli lähinnä tuo valkoinen väri.

 

Toki tiesin, että roskat näkyvät hyvin, mutta että niinkin hyvin. ;) Tälle siisteysintoilijalle melkoinen shokki. Olohuone-keittiö -tilaan valoa lankeaa kolmesta ilmansuunnasta, jonka vuoksi siinä tahrat näkyvät erityisen hyvin. Joskin niin taitaisi näkyä missä tahansa lattiamateriaalissa ja -värissä. Valo ei tunne armoa. Joka tapauksessa aikani jaksoin siitä puhista, mutta nyt olen jo hyvinkin tottunut ja enää en tätä vaihtaisi.

 

Olen kirjoittanut aikaisemmin muun muassa valkoisen laminaatin värisävystä, siitä pääset lukemaan täältä. Edelleen tuo valkoinen on sellainen, joka omaan silmään ei taita liikaa siniseen, mutta ei myöskään lämpimään sävyyn. Värin tuomaa avaruutta ihastelen joka päivä. Lisäksi tämän lattian materiaali on sellainen, joka on helppo pitää puhtaana. Lika näkyy ja irtoaa helposti. Jopa autoleikeistä jääneet väriviivat lähtevät kynnen kanssa rapsuttamalla tai ihmesienellä pyyhkimällä. Tuo pieni puunsyykuviointi tuo lattiaan sopivasti eloa, ja antaa anteeksi pienen pölykerroksen. Voin siis lämpimästi suositella niin tuota Paradorin laminaattia kuin valkoisen väristä lattiaakin, kunhan kestää myös siinä näkyvän roskan.

*Tuotteesta on saatu alennusta bloginäkyvyyttä vastaan. Postaus on toteutettu yhteistyössä Erikoisparketin kanssa.

 

// some thoughts about living with a white floor

 

VAATESÄILYTYS, OLKAA HYVÄT

Tätä on moni odottanut, ja nyt vihdoin on esitellä kuvia makuuhuoneen vaatesäilytyksestä. Edellisessä omakotitalossa meillä oli erillinen vaatehuone, mutta nyt vaatteet säilyvät liukuovien takana. Kokonaisuus on 303cm leveä ja 71cm syvä (kun lattialistat ovat poissa laskuista).

 

Säilytyskokonaisuus on koottu Ikean tuotteista. Etsin pitkään sopivaa järjestelmää ja pyörittelin mielessä niin Elfaa, Ikean Stolmenia kuin erillisiä vaatekaappejakin. Lähtökohtaisesti halusin, että säilytyskokonaisuus on siisti, jotta liukuovet voivat huoletta olla joskus aukikin ja tämä tietysti tarkoitti henkarivaatteille isoa tilaa. Vaatepinot tuppaavat helposti kääntymään epäsiisteiksi. Toinen varsinainen ongelma oli juuri henkaritankojen kiinnitys, jotta ne kestävät vaatteiden painon. Täältä voit käydä lukemassa lisää suunnitteluvaiheen mietteitä.

 

Näistä lähtökohdista päädyttiin valitsemaan alusvaatteille, sukille, koti- ja urheiluvaatteille Malm -lipasto tuplaleveänä, joista oikealla puolella on mieheni ja vasemmalla minun vaatteeni. Henkaritanko-hylly -yhdistelmä on Algot -sarjaa. Vasemmalla puolella järjestelmää on mieheni henkarivaatteet sekä ylähyllyllä tilaa valkoisessa laatikossa kausivaatteille (sortsit ja muut kesävaatteet) ja pienemmissä valkoisissa laatikoissa kengille. Nuo pienemmät valkoiset laatikot täytyisi vaihtaa Clas Ohlssonin läpinäkyviin kenkälaatikoihin, joita löytyy ennestään muutama. Ne vievät vähemmän tilaa, mutta niihin tosin mahtuu vain minun kenkäni, ei miehen.

 

 

Keskellä on niinikään tilaa henkarivaatteille sekä ylähyllyllä kengille. Keskellä yhden tankorivin päällä olevalta hyllyltä löytyy laukkukokoelmani. Sen päällä on edelleen myös tyhjä henkaritanko, jonka voi tarvittaessa valjastaa käyttöön. Olen kuitenkin rankalla kädellä karsinut vaatteita muutamina viime vuosina ja pyrin siihen, että vaatekaapista ei ole löydy yhtäkään ylimääräistä, käyttämätöntä vaatetta. Aivan Marie Kondon oppeihin en yllä, mutta lähelle.

 

Oikealla puolella järjestelmää on avohyllyt, joilta löytyvät topit, t-paidat, pitkähihaiset trikoopaidat, housut sekä hupparit. Ylähyllyllä on paperikassien takana piilossa muutama isompi laukku /urheilulaukku viikonloppureissuja varten. Puolikäytetyt vaatteet notkuvat yleensä tuolilla tai Malm -lipaston päällä sulassa sovussa korujeni kanssa. By Lassenin Stropp -lenkit sen sijaan on varattu esteettistä silmää miellyttämään ja niistä löytyy vain siistimpiä käytössä olevia vaatteita henkarissa roikkuen.

 

Ja niin tuo pieni oikean reunan palkki - no sehän on kodinhoitohuoneen puolelle kaivattu lisätila, jotta pesukonekin mahtuu liukuovien taakse. Aina ei mene niin kuin Strömsössä.

 

// clothing closet

 

OMA KOTI JA TARJOILUVAUNUN UUSI NURKKAUS

 

Vauhdikkaan viikonlopun ja uutisotsikoissa pyörivien keskustelujen myötä oma koti tuntuu juuri nyt aika hyvälle. Kaikkine keskeneräisyyksineen. Siinä missä vielä viime viikolla koin ahdistusta puuttuvasta keittiön ovesta, saunasta ja sisustukseltaan tyhjästä eteisestä, tuntuvat ne nyt kovin pieniltä murheilta. Pääasia, että illalla saa painaa päänsä tuttuihin lakanoihin.

 

Suurinta sisustusahdistusta lievittää myös olemassa olevien tavaroiden pyörittely. Tällä kertaa kohteeksi päätyi olohuone ja Ellokselta keväällä tilattu tarjoiluvaunu, joka löysi uuden paikkansa sohvan kyljestä. Mukava laskutaso käden ulottuvilla. Alatasolla majailevat sisustuslehdet, ylätasolla sen sijaan useimmiten leikkokukkaset ja kupillinen kahvia. Tai tietokone latureineen. Haaveilen tosin ihan oikeasta sivupöydästä, mutta mennään nyt hetki näin. Moni muu hankinta ajaa edelle.

// currently in our livingroom
 

LOTTA AGATONIN JA MARIMEKON YHTEISTYÖ

En ole tainnut ehkä vielä ääneen kertoa, että ihailen suuresti ruotsalaisen sisustussuunnittelija Lotta Agatonin kädenjälkeä. Nyt hän on tehnyt yhteistyötä Marimekon kanssa ja kuinka kauniita inspiraatiokuvia onkaan esitellä. Ja kun Lotan työstä on kyse, voisi kai sanoa, että jälleen kerran.

 

Aina silloin tällöin haaveilen harmaista seinistä tai yhdestä mustasta tehosteseinästä, mutta valkoinen pohja sisustuksessa toimii aina vain. Valkoisen rinnalle on helppo istuttaa väriä, toimii niin kirkkaat kuin neutraalitkin värit. Unikkokuosikin herää jotenkin uudelleen eloon näissä kuvissa.

Täällä syksyinen sisustus on kovasti mielessä, mutta luulenpa, että astetta neutraalimmalla väriyhdistelmällä mennään. Niin kovasti kuin näissä kuvissa ihailenkin tuota viininpunaista, on se ehkä itselleni kuitenkin hieman liikaa. Lisää näitä kauniita kuvia voi ihastella Trendspanarna -blogissa. Kuvat on julkaistu kirjoittajien luvalla.

 

// I'm a big fan of Lotta Agaton and now she has done a cooperation with Marimekko. Here is some beautiful inspiration pictures for you to see. More photos on Trendspanarna blog.

PORTAIDEN LASIKAITEET

 

Sisustusaiheiden parista hetkeksi rakentamisen pariin, sillä yläkerran portaisiin asennettiin pari viikkoa sitten lasikaiteet. Kaiteille alkoi olla jo hätä, sillä varsinkin nuorempi poika tykkää kiivetä yläkertaan leikkimään ja itse sai pelätä ettei vaan kaikessa tohinassa tipahtaisi alas. Toki portaita kulkiessa täytyy muistuttaa varovaisuudesta, mutta muutoin voi huokaista.

 

Portaiden runko teetettiin tutulla metallimiehellä ja lasikaiteet tilattiin mittatilaustyönä Rauman Lasi ja Peililtä. Halusimme nimen omaan kaiteiden olevan lasia modernin, ajattoman ja siron ulkonäön vuoksi. Lasi saattaa vihertää valon suunnasta riippuen, mutta meitä tuo ei häiritse. Portaiden kaide on oma erillinen palasensa ja yläkerran kaide omansa, joka on kiinni seinässä ja lattiassa, kuten alimmasta kuvasta näkyy. Viimeisteltävää portaissa vielä riittää. Askelmat, pelti puuosan päälle ja portaiden alaosan kiinnityksen viimeistely listalla ovat ainakin vielä tehtävänä. Yläkerran käyttöönoton kannalta kaiteiden valmistuminen oli kuitenkin iso asia.