OMA TYYLI JA SEN LÖYTYMINEN

Puolivuosittainen vaatekaapin järjesteleminen on jälleen ajankohtaista, kun sortsit ja hameet vaihtuvat lämpimiin neuleisiin ja farkkuihin. Viime viikonloppuna sain siivottua viimeisen puuttuvan laatikoston ja jäin samalla miettimään omaa tyyliäni. Otsikossa puhun tyylin löytymisestä, mutta yhtä hyvin voisi puhua oman tyylin kehittymisestä. 

Kuten sisustuksessa niin myös pukeutumisessa keskityn ajattomiin valintoihin ja yhdisteltävyyteen. Sisustuksessa tämä ajatus on muutaman askeleen edellä, sillä hankintalista on paljon pidempi pukeutumisen saralla. Väripaletti on neutraali. Suosin paljon mustaa, harmaata, valkoista ja tummansinistä vuoden ajasta ja vaatekappaleesta riippumatta. Materiaalin suhteen en ole kovin tarkka. Tietysti luonnonmateriaalit ovat etusijalla, mutta myös keinokuituisia vaatteita joukosta löytyy. Tärkeintä on vaatteen helppohoitoisuus, joka minulle merkitsee yleensä sitä, että tuote kestää konepesun. Olen todella laiska pesemään vaatteitani käsin tai viemään pesulaan puhdistusta varten. 

Nykyään teen enää harvoin heräteostoksia. Näin ei ole kuitenkaan ollut aina. Joskus sitä lähdettiin varta vasten vaatekaupasta hakemaan uuttaa paitaa viikonlopun illanviettoihin. Silloin värien ja vaatteiden kirjo oli paljon laajempi ja laukkujakin löytyi eri väreissä jokaista asukokonaisuutta ajatellen. Se oli sitä aikaa, jolloin kodista löytyi myös sininen sohva ja pähkinänvärinen kirjahylly!

Nykyinen tyylini on jalostunut oikeastaan vasta viimeisen viiden vuoden aikana. Rahankäyttöä tarvitsee priorisoida eri tavalla ja sen vuoksi arvostan niin vaatteiden kuin huonekalujenkin pitkää käyttöikää. Erilaisten sosiaalisten medioiden, esimerkiksi Pinterestin ja blogien seuraaminen ovat auttaneet jäsentämään omaa tyyliä. Korkokengät boyfriend -farkkujen kanssa näyttävät hyviltä, mutta sellainen pukeutuminen ei ole ominta minua. Vaatekaappia on turha täyttää vaatteilla tai niiden trendikkäillä yhdistelmillä jos ne eivät päädy yllesi. Siinä riittää vielä itselläkin opeteltavaa.

// my style

MIKSI VALKOINEN, PELKISTETTY KOTI?

Valkoinen sisustus taitaa olla aihe josta jaksetaan keskustella aina vain. Ja usein vieläpä negatiivisessa merkityksessä. Foorumeilla ihmetellään kovaan ääneen kuka oikeasti haluaa asua sairaalassa. Valkoinen koti edustaa mielikuvituksen puutetta, se on epäkodikas, kylmä ja arka. Paras ystäväni kertoi jostakin lukeneensa, että myös valkoisessa kodissa asuvat eroavat keskimääräistä useammin. Meillä taitaa mieheni kanssa olla käsittämättömän hyvä tuuri, kun ei sisustus ja saati talon rakentaminen ole meitä erottanut.  

Niin ikään keskustelin viikolla kollegani kanssa oman ajan merkityksessä arjessa. Hän kertoi, kuinka pitää kiinni omasta ajastaan arkisin. Se pieni hetki sohvalla illalla, jolloin lapset ovat nukkumassa, on aivan hiljaista ja kaikki muutkin ylimääräiset ärsykkeet on minimoitu. Allekirjoitan tuon täysin. Menneellä viikolla olimme myös koululla ensimmäisessä vanhempainillassa. Luokkahuone oli värikäs ja huomasin, kuinka minun täytyi keskittyä kohta kohdalta sisäistääkseni kaiken ympärillä olevan virikkeistön - esimerkiksi esillä olevat koulukirjat, lasten askartelut, laputetut viikonpäivät ja päivämäärät. Melko nopeasti ymmärsin, että minulle se oli erilaisten ärsykkeiden yliannostus.

Minulle valkoinen koti merkitsee rauhallisuutta, valoa, tasapainoa ja juuri niitä minimoituja ärsykkeitä. Työni on liikkuva, joskus fyysistäkin. Olen tekemisissä päivän aikana paljon erilaisten ihmisten kanssa, jotka vaativat itseltäni kokonaisvaltaista läsnäoloa. Työni antaa paljon enkä koe sitä yleisesti ottaen uuvuttavana, mutta juuri se vastapaino on työssä jaksamisen kannalta tärkeää. Lapset ja tämä blogin kirjoittaminen tarjoavat esimerkiksi juuri sitä. Yhtä tärkeää osaa näyttelee kuitenkin myös koti. Kodin täytyy olla siisti, avara ja jokaisella tavaralla suurin pirtein oma paikkansa, jotta voin hyvin. Kauneus on katsojan silmissä.

// Thoughts about why white interior is my thing.

KESÄLEMPPAREITA

Täällä alkaa loma olla suunnilleen puolessa välissä. Jaoin lomani kahteen osaan ja matkan varrella jo suunnitelmat kertaalleen muuttuivatkin, kun mieheni loma siirtyi. Hänellähän on vain yksi viikko lomaa kesässä työnluonteesta johtuen, talvella sitten sitäkin enemmän. Kesä on kyllä tänä vuonna tuntunut kesältä! Toki ilmatkin vaikuttavat, mutta se oma asenne ja tunne, se ratkaisee. Kuvissa näkyy omia tämän kesän lempparijuttuja. H&M:n 10 euron raitamekko on ehdottomasti kesän ykköshankinta - rannalle sandaalien ja kaupunkimenoihin ballerinojen kanssa.

Adidaksen sandaaleihin liittyykin sitten varsin toisenlainen tarina. Jos oikein muistan niin ensi vuonna yhteistä taivalta tulee 20 vuotta! Ikä alkaa näkyä, mutta varsin siistissä kunnossa ovat silti. Muistan kuinka isäni kauhisteli silloin 99 markkaa maksavia sandaaleita, mutta ahkerasta painostuksesta silti osti ne. Eipä osannut arvata, että kulkevat vieläkin matkassa. Viimeisimpänä nostona vielä nuo Maison Helsingin silkkikukat. Vaikka vannonkin leikkokukkien nimeen, nuo kukat kyllä ilahduttavat saajaansa.

// my summer favourites

UUSIA SUOSIKKEJA

Eilisen synttärityttö täällä hei. Näin kun kolmekymppisistäkin on jo muutama vuosi, on tuo juhliminen hyvin paljon maltillisempaa. Tänään kuitenkin puetaan hieman parempaa päälle ja nautitaan lasi kuohuviiniä muotinäytöksessä. Bloggaajakollegat matkaavat Helsinkiin ja voi täytyisi itsekin jonain päivänä uskaltautua mukaan.

Hankinnat ovat viime kuukausina pyörineet paljon sisustamisen puolella, mutta nyt sopivien aleprosenttien siivittämänä tein kuun alussa muutaman täsmäostoksen. Minulla on tapana kirjoittaa toivelistaa, jolloin todelliset haaveet pysyvät tiukasti järjestyksessä ja ovat varmasti tarkkaan harkittuja. Ensinnäkin olen etsinyt laukkukokoelmaani clutchiksi taipuvaa crossbody -mallista pikkulaukkua, johon mahtuu sopivasti kortit, puhelin ja huulipuna. Tarkan tutkimustyön jälkeen päädyin Michael Korsin Large Jet Set Travel Phone crossbodyyn, joka osoittautui kyllä aivan täydelliseksi kokonsa puolesta. Tänään puen ylleni myös Vilan ohuen valkoisen paidan, jonka kaltaiset paidat ovat oman vaatekaappini kulmakiviä. Stockmannin hulluilta päiviltä löysin Efva Attlingin Ring Around -kaulakorun, joka sopii muotokielensä ansiosta monen muun koruni kaveriksi. Mutta nyt meikin tekoon. Kampaus instan puolella. Aurinkoista perjantai-iltaa!

// latest shoppings

KEVÄTTÄ RINNASSA

 

En voi kylliksi hehkuttaa tuota lisääntyvän valon määrän tuomaa hyvää oloa. Energiaa on aivan eri tavalla, vaikka tuntuukin, että talon rakentamiseen liittyvät projektit junnaavat paikallaan. Näin ei toki ole, mutta kai sitä jotenkin olettaa, että valmista pitäisi syntyä samassa tahdissa lujaa laukkaavien ajatusten kanssa.

 

 

Kevät on hiipinyt sisustukseen varsin maltillisesti, mutta en voinut vastustaa perjantaisella kukkakauppakäynnillä vastaan tullutta magnolian oksaa. Niitä on näkynyt nyt niin monissa kodeissa ja onhan tuo aivan uskomattoman kaunis. Sitä paitsi en uskonut, että sitä edes täältä pienestä kaupungistamme löytyisi. Suurin osa teistä tietää, että en ole mikään väreillä revittelijä. Magnolian oksan laitoin kuitenkin viime syksynä Plantagenista ostamaani hennon siniseen maljakkoon. Tuo kuviointi on vähän samaa henkeä Lyngbyn maljakoiden kanssa, joita suuresti rakastan.

 

Kevät mielessä valitsin tälle iltaa tumman sinisen Zaran paidan ja kynsiin Lumenen Gel Effect Summer Wind lakan. Ranteeseen vielä Kalevalan Vanamo vaaleanpunaisine helmineen ja olen valmis pieneen irtiottoon arjesta. Hyvää ruokaa, musiikkia ja raikas Frizzantino viini. Mukavaa lauantaita!

// spring on my mind

KONMARI - AJATUKSIA KIRJASTA

 

Kerroinkin jo marraskuussa, että lukulistalla odotteli vuoroaan pienoista kuohuntaa aiheuttanut Marie Kondon Konmari - Siivouksen elämän mullistava taika. Alkuvuodesta on muutama muukin bloggaaja kirjoittanut samasta aiheesta. Olen aina ollut minimalistisen sisustuksen ja jopa elämäntavan ystävä. En ole koskaan oikeastaan hamstrannut mitään ja periaatteisiin on kuulunut, että se mitä ei kotona käytetä ei myöskään tarvita, joten kiertoon vain.

Ylimääräisen tavaramäärän kertymistä on varmasti edesauttanut se, että olemme muuttaneet mieheni kanssa 10 yhteisen vuotemme aikana kuusi kertaa. Muuttaessa tulee aina läpikäytyä tavarat. Toinen tähän vaikuttanut asia on myös lasten syntyminen. Jälkikasvun myötä tavaramäärä perheessä kasvaa ja itse olen huomannut tulevani toimeen vähemmällä, kun säilytystila jaetaan kahden sijasta neljän hengen kesken. On myös luontaista, että käyn kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä) läpi lasten vaatteet ja näin esimerkiksi aina nuorimman pojan pieneksi jääneet vaatteet ja tavarat karsin pois.

 

Luin kirjan eilen illalla loppuun ja täytyy myöntää, että kyllä se minussa silti sai vimman päästä siistimään nurkkia. Niinpä odottelenkin sopivaa hetkeä käydä esimerkiksi keittiön, oman vaatekaapin ja yläkerran kirjakassien kimppuun. Keittiöstä löytyy muutamia ylimääräisiä juomalaseja ja vaatekaapista niin ikään puoliksi kulahtaneita kotivaatteita. Marie Kondo kehottaa suhtautumaan kirjoihin kuten vaatteisiin. Jos olet hankkinut kirjan ajatuksena lukea se joskus, et sitä tule ikinä lukemaan. Myönnän, tällaisia kirjoja minulta löytyy.

Neljännen Ahaa! -elämyksen koin kohdassa, jossa käsiteltiin sekalaisten tavaroiden, kuten ompelutarvikkeiden ja ihonhoitotuotteiden säilytystä. Kirjassa on erikseen käsitelty kohta vaatteiden vara/irtonapit, joita Kondon mukaan et tarvitse. Meiltä löytyy nappeja yksi pieni laatikollinen ja olen kieltämättä samaa mieltä. En ole vielä tähän päivään mennessä yhtäkään nappia kaivannut!

 

Konmari -oppien mukaan tällainen raivaus ja kodin järjestäminen täytyisi suorittaa koko talon osalta kerralla, mutta enintään puolen vuoden aikana. Itse en koe tällaiselle isolle järjestämiselle tarvetta, mutta juurikin muutama yksityiskohta kaipaa tarkastelua. Yläkerta on meillä käytännössä katsoen pommin jäljiltä, mutta se saa sitä vielä ollakin niin kauan kuin se ei ole varsinaista asuintilaa. Käyttöönottotarkastuksen jälkeen alkaa tilan sisustaminen ja silloin käyn läpi viimeiset muutosta jääneet Ikean kassit ja säilytyslaatikot.

 

Lopussa Marie toteaa, että ihmisen on parempi olla ja hän on onnellisempi, kun pääsee elämään luonnollisessa tilassa. Siis kodissa, joka on järjestyksessä. Omasta puolestani voin allekirjoittaa tuon täysin, mutta meitä ihmisiä on erilaisia. Siinä missä toinen tarvitsee ympärilleen tilaa, on toinen juuri luovimmillaan kaaoksen ja sotkun keskellä.

 

// Some thoughts about the book Marie Kondo The Life-Changing Magic of Tidying Up.

KAKSI MIELUISINTA LAHJAA

 

Jotakin hyvää olen tänä vuonna tainnut tehdä, koska joulupukki muisti minua muutamalla ihanalla lahjalla. Näistä ehdottomasti kaksi mieluisinta oli Anne Berestin, Audrey Diwanin, Caroline de Maigretin ja Sophie Masin Pariisitar. Pikaisesti silmäillessä kirja sisältää vallan hyviä elämänohjeita. Tämä onkin lukulistalla heti Konmarin jälkeen.

 

Toinen suosikki vilahtikin jo aiemmin täällä, kun kerroin silloisista toiveista. Yksinkertainen ja kaunis koru pitkällä ketjulla, sellainen uupui korukokoelmasta. Tuo Pernille Corydonin Twisted on juuri täydellinen.

 

Mutta kaikesta parasta tässä joulussa on tietysti yhdessäolo ja rento oleilu. Joka muuten vasta on päässyt hyvään vauhtiin. Huomenna suuntaamme mieheni kanssa Tampereelle ja saadaan viettää kokonainen vuorokausi kahdestaan. Aika ihania juttuja siis luvassa lisää.

 

// My favourite Christmas presents.

ILLAN ASU

 

Pieni piristys tälle viikonlopulle, kun menemme tänään työkaverini kanssa seuraamaan Cafe Salissa Raumalla järjestettävää muotinäytöstä. En varsinaisesti seuraa aktiivisesti muotia, mutta ihan niin kuin sisustuksessa tykkään myös muodin saralla panostaa joissakin asioissa laatuun. Ja etenkin aikaa kestäviin valintoihin. Niinpä ylle mustat housut ja musta paita, jonka pitsiset hihat ovat kaunis yksityiskohta.

housut Vero Moda

paita Vero Moda

kengät Vagabond

laukku Calvin Klein

kello Guess

rannekoru Kalevala

korvakorut Marc by Marc Jacobs

 

// my outfit at fashion show tonight - not on stage though :)