Puolivuosittainen vaatekaapin järjesteleminen on jälleen ajankohtaista, kun sortsit ja hameet vaihtuvat lämpimiin neuleisiin ja farkkuihin. Viime viikonloppuna sain siivottua viimeisen puuttuvan laatikoston ja jäin samalla miettimään omaa tyyliäni. Otsikossa puhun tyylin löytymisestä, mutta yhtä hyvin voisi puhua oman tyylin kehittymisestä.
Kuten sisustuksessa niin myös pukeutumisessa keskityn ajattomiin valintoihin ja yhdisteltävyyteen. Sisustuksessa tämä ajatus on muutaman askeleen edellä, sillä hankintalista on paljon pidempi pukeutumisen saralla. Väripaletti on neutraali. Suosin paljon mustaa, harmaata, valkoista ja tummansinistä vuoden ajasta ja vaatekappaleesta riippumatta. Materiaalin suhteen en ole kovin tarkka. Tietysti luonnonmateriaalit ovat etusijalla, mutta myös keinokuituisia vaatteita joukosta löytyy. Tärkeintä on vaatteen helppohoitoisuus, joka minulle merkitsee yleensä sitä, että tuote kestää konepesun. Olen todella laiska pesemään vaatteitani käsin tai viemään pesulaan puhdistusta varten.
Nykyään teen enää harvoin heräteostoksia. Näin ei ole kuitenkaan ollut aina. Joskus sitä lähdettiin varta vasten vaatekaupasta hakemaan uuttaa paitaa viikonlopun illanviettoihin. Silloin värien ja vaatteiden kirjo oli paljon laajempi ja laukkujakin löytyi eri väreissä jokaista asukokonaisuutta ajatellen. Se oli sitä aikaa, jolloin kodista löytyi myös sininen sohva ja pähkinänvärinen kirjahylly!
Nykyinen tyylini on jalostunut oikeastaan vasta viimeisen viiden vuoden aikana. Rahankäyttöä tarvitsee priorisoida eri tavalla ja sen vuoksi arvostan niin vaatteiden kuin huonekalujenkin pitkää käyttöikää. Erilaisten sosiaalisten medioiden, esimerkiksi Pinterestin ja blogien seuraaminen ovat auttaneet jäsentämään omaa tyyliä. Korkokengät boyfriend -farkkujen kanssa näyttävät hyviltä, mutta sellainen pukeutuminen ei ole ominta minua. Vaatekaappia on turha täyttää vaatteilla tai niiden trendikkäillä yhdistelmillä jos ne eivät päädy yllesi. Siinä riittää vielä itselläkin opeteltavaa.
// my style
Kuulostaa hyvin samanlaiselta kuin itsellänikin, tuon oman tyylin löytämisen suhteen. Ja, ensin puetaan lapset, sitten äiti jos kukkaro antaa myöden. ;)
VastaaPoistaYhdyn edelliseen kommentoijaan. Aika usein on tullut ostettua lapselle ja vasta sen jälkeen itselle. Omassa vaatekaapissa tapahtuu aika vähän vaihtuvuutta, osittain sen takia, että olen pysynyt suurin piirtein samoissa mitoissa jo vuosia ja osittain sen takia, että oma tyyli on jo löytynyt. Tässä kohtaa alkaa taas miettiä, että mitenkäs ne 50 pukeutuu...? Töissä täytyy olla suhteellisen mukavissa asusteissa ja tyylini on nuorehko...ellei peräti tyttömäinen. Meillä isäntä jo joskus huomauttelee, että voisin päivittää vaatekaappiani hieman useammin. Yritän olla ostamatta mustia vaatteita ja panostan nyt väreihin.
VastaaPoista