Kovan onnen kundi

Toivon mukaan meidän koko vappu ei kulu sisätiloissa, sillä nyt sateen jäljiltä ulkona paistaa komeasti aurinko. Vanhemmalle pojalle nousi eilen kuume ja vielä tänään iltapäivällä mittari näytti 39,5. Itse olisin aivan raato mittarin huidellessa noissa lukemissa, mutta Max se vain jaksaa sinnikkäästi leikkiä.

Äsken kuitenkin malttoi hetkeksi aikaa rauhoittua sohvalle katsomaan Rölliä ja Risto Räppääjää. Tai oikeammin Histo Häppääjää, koska r ei oikein vielä suusta taitu. :) Max taitaa olla meidän lapsista se, jolle aina sattuu ja tapahtuu. Pienestä asti on ollut kova touhu koko ajan päällä ja sen vuoksi niitä vaaratilanteitakin sattuu keskivertoa enemmän. Kuumeessakaan ei tahdo pysyä paikallaan.

Ruoka ei ole tänään maistunut, mutta yllättäen munkki kuitenkin sujahti sukkelasti lautaselta. Simaa ja munkkeja meillä aiotaankin herkutella, ollaan kipeitä tai ei. Muutoin vappu sujuu rennoissa merkeissä.

 Mitäpä te, miten vappua juhlitaan? Lasten mentyä nukkumaan taidan nauttia yhden siiderin! Mutta joka tapauksessa kaikille oikein hyvää vappua!

Ajatukset muuttuvat

Tässä tämänhetkistä kuvaa makuuhuoneesta. Valaisin on katossa, ollut kylläkin jo useamman kuukauden. Yhtä monta kuukautta se taisi silti nököttää meidän vaatehuoneen lattialla. :)

Kun valitsimme taloomme pintamateriaaleja halusin ehdottomasti makuuhuoneeseemme maaläheisiä, rauhallisia sävyjä. Ja tuosta pystyraitatapetista olin haaveillut vuosia. Mutta niin se vain mieli muuttuu. Uuteen taloomme haluaisin koko valkoisen makuuhuoneen. Petivaatteilla, pöytävalaisimilla ja verhoilla voi tuoda väriä. Nähtäväksi jää, muuttuuko mieli jälleen tässä matkan varrella.

Poikien sängyt ovat meidän makuuhuoneessa. Sisu ei oikein vieläkään tahdo nukuttua öitänsä putkeen. Heräilee lähinnä kai hampaiden ja juuri loppuneen antibioottikuurin aiheuttamiin vatsanväänteisiin. Jahka yöt muuttuvat seesteisimmiksi siirrämme pojat nukkumaan Sisun huoneeseen. Sitä muutosta kieltämättä alkaa jo hiukan kaivata.

Miten teidän viikkonne on lähtenyt käyntiin? Onko teillä lapset nukkuneet samassa huoneessa?

Ulkohommia

Me ollaan touhuttu koko päivä ulkona tällaisten hommien parissa.

 

Varaston lattian valua. Takaisin pihalle, mars! :)

 

Reipasta lauantaita ruudun toisellekin puolelle.

3 0

Tämä piti tehdä jo alkuviikosta, mutta niin on vain muut puuhat ajaneet blogin edelle. Ollaan valtaosa arki-illoista vietetty ulkona tehden varaston pohjaa. Mutta siis viikonloppuna juhlimme Sisun 1-vuotis syntymäpäivää ja siinä sivussa myös omaa syntymäpäivääni, joka oli virallisesti súnnuntaina. Nyt olen minäkin siirtynyt kolmannelle kymmenelle. Kriisi? Eipä oikein.

Lukioikäisenä sitä kuvitteli elämää kolmekymppisenä. Silloin ajattelin, että minulla olisi oma talo, lapsia (yksi tyttö ja yksi poika), korkeakoulun käynyt aviomies ja tekisin työtä luokanopettajana. Aika moni noista asioista on toteutunut - on ne lapset, aviomies, joka tosin ei ole korkeakoulua käynyt ;) ja talokin. On työ, josta pidän, vaikka minusta ei luokanopettajaa tullutkaan. Mutta vaikka nuo asiat eivät olisi toteutuneetkaan niin uskon, että olisin silti onnellinen. Kuka tietää mihin menneinä vuosina tehdyt valinnat olisivat meitä ajaneet, jos olisimme valinneet toisin.

Oma onnellisuus on kuitenkin suurelta osin kiinni itsestä. Ulkoisilla tekijöillä on toki vaikutusta. Ne edesauttavat tai laittavat kapuloita rattaisiin. Ei kuitenkaan kannata jäädä odottelemaan paikoilleen, vaan etsiä ja tehdä niitä asioita, jotka tekevät itsestä onnellisen. Mitä enemmän sitä ikää alkaa tulla, olen alkanut ymmärtää, mikä itselleni on tärkeää. Minulle on tärkeää, että olen löytänyt paikkani maailmassa, vaikka haluaisin uskoa, että ajatus menee paremminkin niin, että mitä meillä jokaisella on tarjottavana maailmalle. Lisäksi minulle on tärkeää ystävät, perhe ja terveys. Jossakin määrin koen olevani syntynyt onnellisten tähtien alla, koska minulla on kaksi tervettä lasta, olen itse perusterve, minulla on ystäviä ja rakastava perhe. Toki niitä kapuloita on näissäkin rattaissa pyörinyt, mutta olen kuullut hurjempiakin tarinoita. Törmään näihin tarinoihin päivittäin työssäni.

Aina en myöskään kuulosta näin positiiviselta kuin nyt ehkä annan ymmärtää. On niitä epävarmoja päiviä tälläkin naisella. Samojen tunteiden kanssa sitä painitaan. Epävarmoina hetkinä kannattaa kuitenkin muistaa, mikä on tärkeintä ja palata vaikka lukemaan näitä tekstejä jos kaipaa ekstra boostia. 

Tulevaisuudelta toivon lisää terveyttä, jotta poikien muutettua pois kotoa, pääsemme mieheni kanssa rauhassa tekemään pitkiä kävelylenkkejä syysilloissa, niissä samanlaisissa tuulipuvuissa. :) Hartain toiveeni silti on, että onnistuin kasvattamaan lapsistani reippaita nuoria miehiä, joilla on arvot kohdillaan. Muiden asioiden luotan järjestyvän parhain päin, kun muistaa, että elämässä ei kannata jäädä paikoilleen. Haasta itseäsi, pyri parempaan. Meillä jokaisella on uskomattomia asioita tarjottavana maailmalle.   

Inspiroivaa perjantaita!

Love at first sight

Meille kotiutui Sisustuksen Koodin tammikuisesta alesta Hay:n valkoinen tarjotinpöytä koossa 60 x 60cm. Tämä pöytä oli kyllä puhdasta rakkautta ensi silmäyksellä. Noin vuoden päivät kyseinen pöytä roikkui toivelistalla, mutta nyt se koristaa meidän olohuonettamme.

Tylsää kyllä, jouduin sijoittamaan pöydän ikkunoiden eteen. Meidän pienet sankarit joko kiipeävät tai paukuttavat metallisia autoja pöytää vasten. Ikkunan edessä pöytä saa sentään edes hetken olla rauhassa.

Mitäpä teidän sunnuntaihin kuuluu? Meidän oli tarkoitus tehdä pyörälenkki ja touhuta pihalla. Siellä tekemistä riittää vielä hyväksi toviksi. Toivon myös ehtiväni lenkille. Parasta siis aloittaa ajoissa. Aurinkoista päivää! :)

Millainen väripersoona sinä olet?

Näin viikonloppuisin ehtii aamupalaa syödessä lukea myös päivän lehden. Länsi-Suomen Messi-liitteessä oli mielenkiintoinen juttu väripersoonasta ja siitä miten se paljastaa millainen sisustaja olet.

"Kevätihmisen sisustusta kuvaavat raikkaat värit, valoisuus, pyöreät muodot, herkät linjat, painetut kuosit, edellä aikaansa, edulliset kirpputorilöydöt, kukat ja viherkasvit. Kevätihminen ei yleensä pidä metallista sisustuksessa."

"Kesäihmisen sisustus sisältää kurvikkaita muotoja, hienostuneita materiaaleja, klassisia suhteita, korkeita kattoja, järjestystä, antiikkia, tarkkaan harkittuja yksityiskohtia ja harjattua terästä."

"Syksyihmisen sisustus on runsas, jykevä, matta sekä kulmikkaita linjoja, karkeaa tekstuuria, patinoituja pintoja, takan ja tummaa puuta sisältävä. Syksyihminen ei tarvitse tilan tuntua."

"Talvi-ihminen kaipaa sisustuksessa tilan tuntua, siisteyttä, kiiltäviä pintoja, suoria ja puhtaita linjoja, minimalismia, kontrasteja, yksivärisyyttä ja terästä."

Yritin hahmotella itseäni sisustajana, mutta yhtä selkeää puolta ei löytynyt. Taidan kategorioitua talven ja kesän sekoitukseksi, jossa on ripaus kevättä. :) Se on varmaa, että syksyihminen en ainakaan ole - en sisustajana, enkä muutenkaan. Hassua on, että äitini on tämän mukaan ehdottomasti syksyihminen, mutta muutoin hän inhoaa kyseistä vuodenaikaa. Nuorempana hän alkoi surra jo juhannuksen jälkeen, että pian on syksy.

Pidän tilan tunnusta, minimalismista, siisteydestä, korkeista katoista ja jossakin määrin myös kiiltävistä pinnoista, mutta terästä en mitenkään sisustuksessa ihannoi. Edulliset kirpputorilöydöt ja valoisuus ovat aina mieleen.

No niin, kerrohan millainen sisustaja Sinä olet? Tämän haasteen voi myös napata omaan blogiinsa. :)

Energia vähissä

Eipä toivu juhlimisesta enää yhtä nopeasti kuin kymmenen vuotta sitten. Alkuviikko on sujunut alavireisesti, univelkaisena. Sisu tekee hampaita, ja äidillä lisäntyy renkaat silmien ympärillä. Niin kuin yksinään lauantainen valvominen aamu puoliviiteen ei olisi riittänyt. Mutta siitä en valita, meillä oli aivan mielettömän hauska reissu.

Olen yrittänyt ammentaa energiaa kuvien värikkäistä pussilakanoista. Hiljalleen meidän koko tekstiilivalikoima on alkanut kallistua harmaa-valko-beige -linjalle, mutta Marimekon Unikko kevään väreissä on yksi lempparini.

Tänään oltiin ilta puuhommissa. Tarkoituksena olisi ehtiä siirtämään puukuorma talon takaa autokatokseen ennen ampiaisten pesimistä. Siinä ajanvietettä arki-iltoihin. Huomenna on harvinainen viikkovapaa, sillä suuntana on Reiman tyhjennysmyynti Kankaanpäässä. Toivottavasti teemme paljon hyviä löytöjä. Löytyykö sieltä tyhjennysmyyntiin osallistujia? Tai muita, jotka kaipaavat täydennystä energiavarastoihin?

Itseni kanssa

Tämä viikonloppu on harvinainen laatuaan, sillä nyt on äidin vuoro viettää laatuaikaa itsensä kanssa. Puolilta päivin lähtee kyyti Turkuun. Tiedossa on illallinen vanhojen, jo yläaste- ja lukioaikaisten ystävien kanssa. Siitä jatkamme vielä risteilemään.

 

 

Mukaan valikoitui perusvärejä, perusvaatekappaleissa - täydennettynä peruskoruilla. ;) Housut-toppilinjalla mennään. Jalkaani ajattelin sujauttaa loaferit, vaikka ilma onkin sateinen ja harmaa. Luotan siihen, että ulkoilu jää kuitenkin vähälle.

 

 

Aivan ruusuisesti ei tämä viikonloppu alkanut, sillä viime yönä tehtiin Sisun kanssa pikavisiitti päiystykseen. Herra 1-vuotta, sisäänkirjautuminen 1:11. Epäilin kurkunpääntulehdusta, niin ahdistuneen oloinen oli. Onneksi olin väärässä. Korkea kuume vain. Toivottavasti tämä tauti selättyy nopeaan, nyt on kuumeeton.

 

Mitä teillä on ohjelmassa? Minä suuntaan seuraavaksi kipin kapin suorittamaan loput pakkaamiset ja suihkun kautta tienpäälle. Ihanaa viikonloppua!

 

1-vuotta

Vaikea uskoa, että vuosi sitten elimme mieheni kanssa Porissa jännittäviä aikoja. Synnytys käynnistettiin aamulla, 10 päivää yliaikaisena lapsiveden pienen määrän vuoksi. Muistan, kuinka ajattelimme ajaessamme Raumalta Poriin, että käydään tarkastuksessa ja suunnataan sitten Kodin Terraan sekä Amarilloon syömään. No niinpä vain suunnitelmat muuttuivat ja siirryimme osastolle odottamaan synnytyksen alkamista.

Mieheni lähti kotiin hakemaan tietokonetta ja vaihtovaatteita. Ajattelimme, että odottavan aika käy kuitenkin pitkäksi. Ehdin saada kaksi käynnistystä jouduttavaa kapselia, kunnes supistukset alkoivat. Mieheni oli onneksi jo palannut takaisin, sillä supistukset olivat kipeitä, mutta kestivät onneksi äärimmäisen lyhyen aikaa. Kävin päivällisellä ja minut laitettiin käyrälle. Kuinka ollakaan, kuului naps. Lapsivesi meni. Lähdin iltapalalle, jonka jälkeen jouduttaakseni synnytyksen kulkua, siirryin porraskäytävään. Ylös-alas, lukuisia kertoja. Teki kipeää, mutta tunsin, että se tehosi. Ja toden totta, kaksi tuntia myöhemmin ihmettelimme kyynelsilmin synnytysosastolla, miten odottamamme siro tyttö olikin 3,7-kiloinen poika. Mutta yhtä rakas.

Nyt tuo kiltti, suloinen poikamme on tänään 1-vuotta. Poika, joka rakastaa nuolla kengänpohjia, repiä tamponeja, kiivetä pöydän alla, paukuttaa takanlasia, kaataa puukorin, leikkiä veljen autoilla, läiskytellä vedessä ja roikkua uuninkahvassa.

Toivottavasti tuleva vuosi on yhtä muistorikas ja juhlimme jälleen syntymäpäiviäsi yhtä onnellisena elämästä kuin nyt.

Hyvää syntymäpäivää Sisu

Pinterest

Viime viikolla hetken mielijohteesta liityin minäkin Pinterestiin. Olen ennen ajatellut, että samapa se, mihin ne inspiraation lähteet tallentaa ja nyt mietin, että miten olen pärjännyt ilman. :)

 

Harmikseni en osannut liittää kuvaa boardeista tähän, jo kuva koneesta toimittakoot kuvan virkaa. Kuvia keräilen koko ajan lisää, hiukan olen jo alkuun päässyt. Minut löytää nimellä placelikehome, muut blogiin viittaavat nimet olivat jo käytössä. Pinterest gadget löytyy myös oikealta sivupalkista. Tulkaa kurkkaamaan niin löydän teidätkin kuvinenne!

 

Aurinkoista päivänjatkoa!

Vaatekaapin täydennystä

Niin kuin kerroin, ostosaalis jäi vähäiseksi lauantain Ideaparkin reissulla. Mieheni ei löytänyt mitään, toiselle pojalle ostin yhdet housut ja itselleni kaksi paitaa. Musta toppi löytyi Mangosta ja olisi ehkä tarvinnut silittää ennen kuvan ottamista. ;)

 

Toisen samantyylisen, mutta valkoisen löysin Vero Modasta.

 

 

Seuraavaksi on tarkoitus suunnata parturiin. Aika herkku viikonaloitus, vaikka siitä tie jatkuukin suoraan töihin.

Mukavaa maanantaita myös sinne ruudun toiselle puolen!

Kevätsiivousta

Vaatehuoneen jatkona, ovat saaneet tällä viikkoa kyytiä ulkovaatteet. Talvitakit on tuuletettu ja siirretty pukupusseissa eteisen vaatehuoneeseen. Kevättakit on pesty/tuuletettu ja roikkuvat nyt siististi eteisen liukuovikaapissa. Tarvetta olisi uudelle sporttisemmalle kevättakille, mutta taidan suosiolla odottaa juhannukselta alkavia alennusmyyntejä tai muita tarjouksia.

 

 

Syksyllä ostin tarjouksesta tuon Tommy HIlfigerin untuvatakin ja se on osoittautunut erittäin loistavaksi valinnaksi. Sopii monenlaisen vaatteen kanssa ja on kevyt, mutta lämmin päällä.

 

On aina yhtä ihanaa kaivaa vanhat takit talviteloilta ja mallata niitä päälle. Varsinkin nyt, kun ne raskauden jäljiltä taas istuvat päälle niin kuin kuuluisi. Tuon etummaisen harmaan jakun olen ostanut New Yorkista - merkiltään H&M ja mitä parhain kaveri antamaan särmää rentoon kaupunkiasuun. Ei kiristä, koska on joustavaa collegea ja sen vuoksi lasten kanssa verraton.

Tänään oli tarkoituksena siivota kenkäkaappi ja siirtää talvikengät kesäunille. Vilkaisu ulos sai kuitenkin minut siirtämään tätä projektia eteenpäin. Niin on takatalvi tullut. No toivotaan, että jää yhden päivän mittaiseksi.

 

Meidän eilinen Ideaparkin reissu ei aivan sujunut suunnitelmien mukaisesti (tai no koska lasten kanssa yleensä sujuisi). Ostosaalis jäi odotettua vähäisemmaksi, mutta muutamia hyviä löytöjä tein. Tästä lisää huomenissa. Mitäpä teidän viikonloppuun on kuulunut?

Viikon puuhailut

Terassin siivous, grillin pesu, auton siivous sisältä, talvitakkien tuuletus, kevättakkien tuuletus ja pesu sekä erityisesti alla olevan kuvan parissa puuhastelu ja sosiaalisen median ikoneiden pyydystys. :) Tästä kaikesta on tämän viikon vapaa-aika koostunut. 

Palaan myöhemmin yllä oleviin teemoihin. Hip hei se on perjantai ja huomenna perheen kanssa Ideaparkiin. Finnish Design Shopin alen onnistuin täpärästi sivuuttamaan. Mieleni halaji Loop-naulakkoa ja tarvittiin useampi sisäinen keskustelu itseni kanssa, että en tilausta tehnyt. Kyllä sen aika vielä joskus koittaa. :)

Ihanaa viikonloppua!

Tehokas aamu

Huhtikuu on täällä! :) Tässä kuukaudessa riittää säpinää, tiedossa muun muassa äidin ja pojan synttärit. Iso 30 edessä. Mutta säpinää oli myös tässä aamussa, joka starttasi w-i-c:n toisen puoliskon siivouksella. Vielä en sentään kaivanut shortseja esille, vaikka mieli tekikin.

 

 

Yleensä käyn läpi vaatteet keväisin ja syksyisin niihin aikoihin, kun on syytä kaivaa shortsit tai villapaidat esiin. Nyt olen tämän projektin kanssa hieman aikaisessa, koska tiedättekö mieheni tuumasi minulle perjantaina illalla, että lähdetäänkö ensi viikonloppuna ostoksille? Reaktioni taisi olla, anteeksi mitä sanoit?! :) Kahvit väärään kurkkuun, tuolin ohi istuminen, vesihanan päälle jättäminen, maito kuiva-ainekaappiin - kaikki olisivat olleet mahdollisia. ;)

 

 

Syynä tälle on se, että miehen kuntosaliharrastus on alkanut tuottaa tulosta, ja t-paidat kutistuneet. Ja nyt nykyisiä vaatteita läpikäydessä, osasta on myös aika ajanut ohitse. Tämä kööri suuntaa siis Ideaparkiin ensi lauantaina. Toivottavasti viikko kuluisi nopeaan.

 

 

Itse koin olevani lapsi karkkikaupassa, kun kävin läpi omaa osuuttani. Muutamia kiikutin kirpparikasaan, mutta enimmäkseen tunsin olevani onnellinen, että vanhat vaatteeni mahtuvat jälleen päälleni! Alan olla lähellä edellisen raskauden lähtöpainoa, mutta muutama kilo saisi vielä lähteä. Olo kevenee kummasti.

 

 

Näin on siis täällä ponkaistu uusi kuukausi käyntiin. Viettäkääpä tekin vielä ihana pääsiäispäivä!