VALMISTUNUT RAPPAUS

torstai 22. kesäkuuta 2017


Näin juhannuksen kynnyksellä on sopivaa tehdä pieni välitilinpäätös kuluneesta keväästä ja kesästä. Arki-illat ovat kuluneet siivillä, sillä mieheni on tehnyt pitkiä työpäiviä ja vastuu niin lasten jalkapalloharrastuksesta, oman joukkueeni valmentamisesta ja kodinhoidosta on jäänyt minulle. Samalla olen yrittänyt hyödyntää jokaisen ylimääräisen hetken töissä rästihommien tekemiseen, sillä tähän aikaan vuodesta niihin juttuihin löytää parhaiten aikaa. Välillä on kieltämättä tuntunut, että paletti karkaa käsistä. Juhannus on ollut kaiken aikaa eräänlainen tavoiteraja, sillä tästä eteenpäin tahti rauhoittuu. Jalkapallo jää pian muutamaksi viikkoa tauolle ja joukkuekin aloittaa nyt omatoimisen harjoittelujakson. Niin voimaannuttavia kuin lasten harrastaminen ja valmentaminen ovatkin, tulee tämä hengähdystauko tarpeeseen! Ilman ihania naapureita ja lasten kavereita homma olisi ollut monin verroin hankalampaa - jokin grilli-ilta kiitokseksi lienee paikallaan.



Virallinen aiheeni tänään on kuitenkin tuo talon valmistunut rappaus. Urakka valmistui lopulta reilussa kahdessa viikossa ja lopputulos on oikein kiva. Ensiksi ajattelin, että kokonaisuudesta tuli turhan vaalea, mutta silmä on ilmeisesti tottunut, sillä enää se ei harmita lainkaan niin paljon. Kun sokkeli vielä ennätetään maalata tummaksi, tuo se mukavaa kontrasti lopputulokseen. Tässä samalla olemme miettineet tulevan kodin julkisivujen väriä. Rakennusmääräyksissä materiaaliksi on määrätty jälleen rappaus. Haaveissa olisi valkoinen koti, mutta arveluttaa värin arkuus. Samalla asuinalueella on jokunen valkoiseksi rapattu talo ja osassa aika hurjankin näköisiä jälkiä. Löytyykö ruudun toiselta puolelta kokemuksia?

Joka tapauksessa oikein ihanaa juhannusta; toivotaan aurinkoa, rauhaa ja rentoutumista!

MEIDÄN KODIN VALAISTUS

sunnuntai 11. kesäkuuta 2017


No niin, vihdoin ja viimein tämä kauan ja useasti toivottu kooste meidän kodin valaistusratkaisuista. Olen tainnut ennenkin teille mainita, että valaistus on itselläni sisustuksessa kompastuskivi. Se on myös asia, josta minulta usein kysytään ja hakusana, jolla blogiini tullaan. Perfektionistina tavoittelen täydellisyyttä ja valaistuksessa hyvän ja toimivan tasapainon löytäminen tuntuu vaikealta: yleisvalo - tunnelmavalo, kiinteät upotetut valaisimet - katto / pöytä / lattiavalaisimet, valon väri, valon teho - siinä on jo monta avointa kohtaa.


Nykyisessä kodissamme olemme käyttäneet paljon upotettuja spottivalaisimia kahdelta eri valmistajalta. Asuimme ennen omakotitaloja kahdessa eri rivitalossa, joissa kiinteitä valaisimia ei keittiön loistoputkivaloja lukuun ottamatta oltu juuri käytetty. Vaihtelun ja trendinkin vuoksi spottivalot ovat siis olleet suosikkeja. Valolistoja tai led -nauhoja en koe omaksi. Meillä oli edellisessä omakotitalossamme keittiössä työtasovalona ja yläkaapin päällä led-nauha, mutta omaan makuuni se on turhan moderni.

Pidän siitä, että valaistusta voi muuttaa vuodenajan ja päivän kulun mukaan. Olen kuitenkin huomannut, että isojen ikkunoiden tuoma luonnonvalo vähentää valaistuksen tarvetta sisätiloissa. Esimerkiksi tässä talossa käytävän tai makuuhuoneisiin johtavien aulan valo on todella harvoin käytössä ja keittiön työtasovaloa emme ole tarvinneet lainkaan. Valon tarve onkin asia, jota on mielestäni vaikea suunnitella rakennusvaiheessa. Sähköjohdot vedetään ennen kuin seinät ovat kokonaan levytetty, jolloin valon kulkua huoneistossa ei pysty täysin arvioimaan. Toisaalta parempi, että erilaisia valaistusmahdollisuuksia on liikaa kuin liian vähän.


Tässä kodissa yleisvalaistukseen olemme käyttäneet Hella Lighting S100 -sarjan sekä Airamin Planex Led -valaisimia. Hellan valaisimia on käytetty keittiössä, olohuoneessa sekä yläkerrassa ja ne ovat himmettäviä. Planex -valaisimia on käytetty eteisessä, käytävällä, vessoissa, kodinhoitohuoneessa sekä makuuhuoneiden aulassa ja makuuhuoneissa. Kylpyhuoneen ja saunan valaistuksesta on tulossa erikseen video, kunhan sellaisen onnistun tekemään.

Itselleni on tärkeää myös valon väri. Haluan, että kaikkien valopisteiden väri on sama. Tämä on arvatenkin joskus hankalaa, koska eri valmistajien led-valaisimissa saattaa sama väri näyttää aivan erilaiselta. Omaan silmään kauneimmalta näyttää 3000K. Se on sopivan neutraali, mutta ei kuitenkaan kylmä. Hella -valaisimien lämpötila on 3000K, mutta Planex -valaisimet ovat lämpötilaltaan 2700K. Nämä eivät onneksi riitele keskenään kuitenkaan kovin paljon. Kaikissa pöytä-, jalka- ja kattovalaisimissa on sitten tuo 3000K.


Tässä vielä täydellinen lista käytetyistä valaimista ja valonlähteistä:
Poikien makuuhuoneet: 2 kpl Planex valaisimia ikkunan molemmin puolin, kattovalo, paikat koulupöydän valaisimelle ja lukuvalolle sängyn luona
Aikuisten makuuhuone: 3 kpl Planex valaisimia vaatekaapin edessä, kattovalo (jota emme käytä), yksi yöpöydän valaisin ja paikka myös toisella puolella sänkyä
Aula: 2 kpl Planex valaisimia
Käytävä: 4kpl Planex valaisimia, 1 kpl pöytävalaisin
Kodinhoitohuone: 3 kpl Planex valaisimia
Vieras wc: 2 kpl Planex valaisimia, paikka myös upotetuille peilivaloille
Pienempi wc: 1 kpl Planex
Eteinen: 3 kpl Planex valaisimia
Keittiö: 4 kpl Hella valaisimia
Ruokailutila: 1 kpl kattovaloja (Design By Frandsenin Nice)
Olohuone: 8 kpl Hella valaisimia, 1 kpl lattiavalaisin
Yläkerta: 4 kpl Planex valaisimia sekä 4 kpl Hella valaisimia
Kylpyhuone ja sauna: 2 kpl Planex valaisimia sekä 156 kpl kuituvaloja

ENSIMMÄINEN VUOSI KOULULAISEN ÄITINÄ

lauantai 3. kesäkuuta 2017


Meillä vanhempi pojista päätti tänään ensimmäisen kouluvuotensa. Keskiviikkona oli koululla lukuvuoden päättäjäiset ja tänään he kävivät hakemassa todistukset. Erityisesti päättäjäisissä ja viimeisten koulupäivien kuluessa olen miettinyt sitä, kuinka suuri muutos on tapahtunut pojassani, mutta mitä kouluvuosi on vaatinut myös meiltä vanhemmilta.

Lapsi on oppinut ottamaan vastuuta ja muuttunut itsenäisemmäksi - läksyt, kotona yksin oleminen, tavaroista huolehtiminen, ruokailut, puhelimen käyttö. Luonnollisesti yhdessä jos toisessakin asiassa on petrattavaa, mutta rehellisesti voin myöntää olevani ylpeä pojastani. Hänestä on kasvanut lupaava miehen alku, vaikka itse sanonkin. Mutta jos ensimmäinen lukuvuosi on ollut opettelua ekaluokkalaiselle, on se sitä ollut myös meille vanhemmille. En tiedä onko hän muistanut lähteä ajoissa kouluun, ottanut reppunsa mukaan ja taluttanut pyörän pyörätien yli, kuten on opetettu. Minun on täytynyt hyväksyä se, että en tiedä kaikkea mitä koulussa opetetaan ja miten se opetetaan. En tiedä aina, mitä hän tekee välituntisin, kenen kanssa hän aikansa viettää ja onko mahdolliset erimielisyydet sovittu. Osaako hän käyttäytyä ylipäätään fiksusti? En tiedä kuinka monta kertaa opettaja on joutunut muistuttamaan häntä laittamaan puhelimensa päivän ajaksi äänettömälle. Koulumaailma on niin erilainen kuin päiväkoti ja vielä esikoulukin. Kertaheitolla tulee iso kasa opeteltavia asioita. On uskallettava luottaa omaan lapseensa, että hän osaa, hän pärjää ja hän toivottavasti kertoo, jos jotakin on mielen päällä. Aavistuksen itkuisin silmin kirjoitin siis kortin taakse kiitokset opettajalle, että hän on jaksanut muistuttaa, huolehtia ja pitää meidät vanhemmat tarpeen tullen ajan tasalla.

Näine ajatuksine oikein ihania kesäpäiviä kaikille koulunsa päättäville ja heidän vanhemmilleen sekä myös opettajille!

Proudly designed by | mlekoshiPlayground |