Toinen kesälomapäivä menossa ja mieli on lomalla. Lomalle jääminen ei ollut tänä vuonna ihan niin mahtipontinen rutistus kuin esimerkiksi viime vuonna. Muistan poteneeni kipeää aftaa suussa parisen viikko lomani aluksi. Afta on itselleni aina merkki stressistä ja hei - tänä vuonna ei yhtäkään! Yleensä ennen lomaa iskee myös pakottava tarve tehdä kaikki rästissä olevat työt, mutta sen suhteen osasin myös ottaa rennommin. Päätin, että ei haittaa, vaikka jokunen homma tekemättä jäisikin. Nyt se oli yrityksen nettisivujen päivitys. Käyn niiden kimppuun sitten ensimmäisenä.
Itse postauksen aiheeseen. Useampi asiakkaana kyseli menneellä viikolla, että miltä se asuminen kerrostalossa on oikein tuntunut. Kieltämättä aluksi muutto uuteen kotiin tuntui raskaalta, mutta toisaalta niinhän se aina on. Otti aikansa ennen kuin rutiinit löytyivät ja sitä myöden arki helpottui. Kaiken rakentamisen ohella näihin päiviin asti oma ja poikien arki on pysynyt melko samanlaisena. Poikien päivät ovat täyttyneet koulusta ja -esikoulusta, harrastuksista ja kavereiden kanssa touhuamisesta. Mieheni työn luonteen vuoksi keväällä ja kesällä vastuu kodin- ja lastenhoidosta on itselläni, joten vaikka emme rakentaisi taloa, hoitaisin nämä asiat silti lähes yksin. Mies sen sijaan on töiden ohella vastannut rakentamiseen liittyvistä asioista. Siinä mielessä asuminen kerrostalokodissa ei ole sen ihmeellisempää.
Tiettyjä rajoituksia tämä 66 neliön asuntomme kuitenkin asettaa. Eniten taidan kaivata sitä, ja lapset myös, että saa astua suoraan ulko-ovesta ulos. Lasten kannalta on mukavampaa, kun on oma piha, missä pelata jalkapalloa ja sählyä. Edellisessä kodissamme oli myös sisällä tila, jossa he saivat pelata ja purkaa sadepäivinä energiaa. Itse kaipaan sitä, että voin istahtaa aurinkoon aina silloin, kun se kesällä sattuu paistamaan. Nyt pääsen nauttimaan auringonpaisteesta parvekkeella ainoastaan aamupäivisin. Naapureista en voi valittaa niin kuin joku ehkä ajattelisi. Tämä on todella hiljainen talo. Sitä en voi kyllä sanoa, että ajattelevatko naapurit samalla tavoin meistä!
Mutta jos jotakin huonoa niin myös hyvää. Erityisen innostunut olen muun muassa kierrättämisestä ja meidän talon pyykkituvasta. Kyllä, ne on ne pienet asiat, jotka tekevät onnelliseksi. Vastapäätä ulko-ovea löytyy pitkä rivi erilaisia jäteastioita. Ainoastaan ongelmajäte täytyy kuljettaa erikseen johonkin. Pyykkituvasta löytyy sekä pesukone, kuivausrumpu kuin kuivaushuonekin. Esimerkiksi lakanoiden vaihtopäivänä kuivaushuone on erityisen näppärä, kun ei tarvitse ahtaa märkää pyykkiä sisälle huoneistoon. Niin ja voi nukkua huoletta ikkuna auki yöt, sillä viidenteen kerrokseen asti ei lennä hyttyset eikä liioin muutkaan hyönteiset. Yhteenvetona voisi sanoa, että kyllä se asuminen näinkin sujuu, mutta on se omakotitalokin aika kiva juttu vaan.
Ei kommentteja