KÄSINTEHTYJÄ MATTOJA

Yksi kodin vaikeammista sisustuksellisista asioista on mielestäni mattojen valinta. Itse arvostan materiaalin kestävyyttä, hinta-laatusuhdetta, helppohoitoisuutta sekä tietysti kaunista ulkonäköä. Sellaisia mattoja tuntuu olevan harvassa, vaikka en mielestäni ole tässä asiasta mitenkään erityisen vaativa. Kulutusyhteiskunta on lisäksi ajanut ajattelemaan ekologisempia valintoja ja sitä, millaisen maailman lapsillemme jätämme. Positiivista on jos maton tekoprosessi noudattaa juuri näitä periaatteita. Yhteistyössä Sukhimatot -verkkokaupan kanssa sain tilaisuuden kertoa teille heidän laadukkaista käsintehdyistä matoistaan.

 
Sukhimattojen valikoimasta löytyy intialaisia villa- ja huopamattoja, nepalilaisia huopapallomattoja, turkkilaisia tilkkumattoja sekä nyt niin suosittuja marokkolaisia Beni Quarain mattoja. Materiaaleina käytetään villaa tai huopaa. Molemmat ovat ekologisia, lämpimiä ja erittäin kestäviä materiaaleja. Juuri täydellisiä esimerkiksi näihin Suomen tämän hetken hyisiin olosuhteisiin. Villan ja huovan värjäykseen käytetyt aineet valitaan niin ikään huolellisesti ja siihen käytetään ainoastaan myrkyttömiä ja allergisoimattomia värejä, jotka eivät ole atsovärejä. Oikein hoidettuna  matto ihastuttaa vielä vuosienkin jälkeen. Kannattaa siis lukea hoito-ohjeet huolella ja saat matostasi pitkäaikaisen ystävän.

 
Sukhin toimintaperiaatteiden mukaisesti maton valmistus alkaa vasta tilauksen teon jälkeen. Näin voit luoda juuri itsellesi mieluisan maton. Sukhi toimittaa maton suoraan kotiovellesi ilman välikäsiä tai tukkuliikkeitä, turhia varastointeja tai liiketiloissa esillepanoja. Siksi näiden asioiden vuoksi myös hinta on hyvin kohtuullinen. Jos et löydä Sukhin sivuilta heti itsellesi esimerkiksi mieluisaa värivaihtoehtoa ei hätää, sillä heidän tekstiilisuunnittelijan kanssa voitte yhdessä luoda omaa tyyliäsi ja mieleistä väriyhdistelmää vastaavan maton. Matoista on myös mahdollista tilata näytepala pientä korvausta vastaan ostopäätöstä helpottamaan.

 
Siinä missä maton valmistajalle on tärkeää, että asiakas pitää omasta matostaan, arvostetaan Sukhissa matontekijöitä. Tämä asia lämmittää erityisesti myös omaa mieltäni. Tekotapa on perinne, joka juontaa pitkälle historiaan. Valmistusmaasta riippuen mattoja valmistaa niin miehet kuin naisetkin. Nepalissa mattoja valmistavat naiset, jotka asuvat lähellä työpajoja. Tämä mahdollistaa matonvalmistuksen etätyönä kotona, ja näin äidit voivat samalla huolehtia lapsistaan. Sen sijaan esimerkiksi Intiassa mattoja valmistavat perinteitä kunnioittaen ainoastaan miehet. Kaikki työntekijät sukupuolesta riippumatta koulutetaan työhön ja palkka on alueen tulotasoon nähden reilu. Perheen lapset saavat näin mahdollisuuden käydä esimerkiksi koulua, mikä ei ole itsestään selvä asia.

 
Sukhissa matontekijät eivät siis suotta ole ylpeitä työstään. Käy lopuksi kurkkaamassa tämä hyvänmielen video huopapallomattojen valmistuksesta. Videolla tapaat Hiran, Ritan ja Minan - kolme ihastuttavaa naista. Näet otteita heidän arjestaan ja siitä miten yksittäisistä huopapalloista muodostuu matto, joka todella tuo hyvää mieltä hankkijalleen. Ai niin tiesitkö, että mattoon on kiinnitetty etiketti, josta löytyy juuri sinun mattosi tekijän nimi. Näin voit kiittää häntä henkilökohtaisesti esimerkiksi sähköpostitse hänen tekemästään työstä. Jaettu ilo on paras ilo.
 
// Handmade rugs. Go to www.suhkirugs.com too see more.

TAMMIKUINEN RUOKAILUTILA

 
Ennen kuin meidänkin ruokailutilan valtaa tulppaanit lasimaljakossa julkaisen vielä nämä tammikuun alussa ottamani kuvat. Amaryllis jaksoi ilahduttaa puoleen kuuhun asti ja naapuritalon kattoharjanteen yli kiivennyt aurinko paljasti likaiset ikkunat ja sormenjälkiä täynnä olevat kaapinovet. Siitä huolimatta iloitsin ja iloitsen juurikin tuosta valosta. Myös siinä missä syksyllä vielä haaveilin yhdestä puunvärisestä design-tuolista ruokapöydän ympärille tuntuu, että juuri nyt en vaihtaisi nykyisestä yhdistelmästä mitään. Mieli on rauhallinen.

 
Pienistä asioista olen etsinyt iloa koko viikonlopun. Kaikki muut perheenjäsenet ovat käyneet läpi influenssan, mutta itse taidan taudilta välttyä. Vielä ainakin siltä vaikuttaa. Onnea on mahdollisuus tehdä lumitöitä, siivottu koti, pieni ja vähän isompikin kuumepotilas kainalossa, lämmin takka ja Fazerin hasselpähkinäsuklaa. Viime vuonna tähän aikaan haastoin itseni opettelemaan hetkessä elämistä astetta kiireisemmän arkielämän vuoksi. Nyt arki on huomattavasti rauhallisempaa, mutta yhtä lailla hetkessä eläminen tärkeää.
 
// dining area in January

KONMARI - AJATUKSIA KIRJASTA

 
Kerroinkin jo marraskuussa, että lukulistalla odotteli vuoroaan pienoista kuohuntaa aiheuttanut Marie Kondon Konmari - Siivouksen elämän mullistava taika. Alkuvuodesta on muutama muukin bloggaaja kirjoittanut samasta aiheesta. Olen aina ollut minimalistisen sisustuksen ja jopa elämäntavan ystävä. En ole koskaan oikeastaan hamstrannut mitään ja periaatteisiin on kuulunut, että se mitä ei kotona käytetä ei myöskään tarvita, joten kiertoon vain.

Ylimääräisen tavaramäärän kertymistä on varmasti edesauttanut se, että olemme muuttaneet mieheni kanssa 10 yhteisen vuotemme aikana kuusi kertaa. Muuttaessa tulee aina läpikäytyä tavarat. Toinen tähän vaikuttanut asia on myös lasten syntyminen. Jälkikasvun myötä tavaramäärä perheessä kasvaa ja itse olen huomannut tulevani toimeen vähemmällä, kun säilytystila jaetaan kahden sijasta neljän hengen kesken. On myös luontaista, että käyn kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä) läpi lasten vaatteet ja näin esimerkiksi aina nuorimman pojan pieneksi jääneet vaatteet ja tavarat karsin pois.

 
Luin kirjan eilen illalla loppuun ja täytyy myöntää, että kyllä se minussa silti sai vimman päästä siistimään nurkkia. Niinpä odottelenkin sopivaa hetkeä käydä esimerkiksi keittiön, oman vaatekaapin ja yläkerran kirjakassien kimppuun. Keittiöstä löytyy muutamia ylimääräisiä juomalaseja ja vaatekaapista niin ikään puoliksi kulahtaneita kotivaatteita. Marie Kondo kehottaa suhtautumaan kirjoihin kuten vaatteisiin. Jos olet hankkinut kirjan ajatuksena lukea se joskus, et sitä tule ikinä lukemaan. Myönnän, tällaisia kirjoja minulta löytyy.

Neljännen Ahaa! -elämyksen koin kohdassa, jossa käsiteltiin sekalaisten tavaroiden, kuten ompelutarvikkeiden ja ihonhoitotuotteiden säilytystä. Kirjassa on erikseen käsitelty kohta vaatteiden vara/irtonapit, joita Kondon mukaan et tarvitse. Meiltä löytyy nappeja yksi pieni laatikollinen ja olen kieltämättä samaa mieltä. En ole vielä tähän päivään mennessä yhtäkään nappia kaivannut!

 
Konmari -oppien mukaan tällainen raivaus ja kodin järjestäminen täytyisi suorittaa koko talon osalta kerralla, mutta enintään puolen vuoden aikana. Itse en koe tällaiselle isolle järjestämiselle tarvetta, mutta juurikin muutama yksityiskohta kaipaa tarkastelua. Yläkerta on meillä käytännössä katsoen pommin jäljiltä, mutta se saa sitä vielä ollakin niin kauan kuin se ei ole varsinaista asuintilaa. Käyttöönottotarkastuksen jälkeen alkaa tilan sisustaminen ja silloin käyn läpi viimeiset muutosta jääneet Ikean kassit ja säilytyslaatikot.

 
Lopussa Marie toteaa, että ihmisen on parempi olla ja hän on onnellisempi, kun pääsee elämään luonnollisessa tilassa. Siis kodissa, joka on järjestyksessä. Omasta puolestani voin allekirjoittaa tuon täysin, mutta meitä ihmisiä on erilaisia. Siinä missä toinen tarvitsee ympärilleen tilaa, on toinen juuri luovimmillaan kaaoksen ja sotkun keskellä.
 
// Some thoughts about the book Marie Kondo The Life-Changing Magic of Tidying Up.