SUURIA TUNTEITA PIENESSÄ TILASSA

Ensimmäinen viikko takana väliaikaisessa kodissa. Nimenomaan väliaikaisessa. Tuosta joutuu muistuttamaan itseään joka päivä. Muutto omakotitalosta rivitalokaksioon oli raskaampi juttu meille aikuisille ja lapsille kuin alun perin kuvittelin. Vaikka muutto itsessään sujuvasti menikin, on tilanahtaus käynyt selväksi jo useamman kerran. Karkuun ei pääse. :) Pojat tuntuvat olevan toistensa kimpussa entistä enemmän (ikäkin saattanee vaikuttaa) ja vanhempia rassaa arjen perustoimintojen ei niin sulava sujuminen.
 
Niin hurjaksi tilanne ei ole äitynyt, että kertaakaan olisin katunut tämän tien valintaa. Pinnan venyttämistä, sitä se nyt vain vaatii. Ja lomalla sitä on hyvä venyttääkin, sillä me ollaan nyt niin lomalla. Iltapalaksi jäätelöä, lapset nukkumaan normaalia myöhemmin, hiekkaisia varpaita sisällä, sisäleluilla leikkimistä terassilla ja pyykkivuoren kasvattamista - lomalla ei ole väliä, vaikka kaikki ei olekaan just pilkulleen.
 
// Learning to live in a two-room apartment.

Ei kommentteja