1. ADVENTTI

Tämä viikko on viuhunut vain silmissä. Työpäivät ovat olleet kiireisiä ja olen ollut jotenkin alavireinen. Töissä on sattunut unohduksia, joita tälle perfektionistille harvoin sattuu. Joskin ne virheet ovat sattuneet jo elokuulla ja kävivät tällä viikolla ilmi. Tässä on siis samalla harjoitettu pientä itsetutkiskelua. Taidan ottaa turhan rankasti tällaiset asiat, mutta minkä sitä luonteelleen voi.

 

Kotona sen sijaan olen yrittänyt panostaa iloisiin asioihin. Olen viettänyt aikaa mahdollisimman paljon lasten kanssa ja laittanut joulua kotiin. Ne ovat kaikkein parhaimmat konstit viedä ajatukset pois työasioista.

 

Aamulla jännitettiin kalentereiden ensimmäisiä luukkuja. Meillä mennään ihan kaupan tavallisilla suklaisilla versioilla. Ovat ainakin mieluisat. Ensi vuonna voisi olla hyvä aika tehdä kalenteri itse. Nuorempi poika ei olisi millään halunnut luopua kalenteristaan, kun ne perjantaina ostettiin. Kaupan kassalla sai kovan huudon aikaiseksi, koska se piti maksamisen ajaksi laskea hihnalle.  

 

Talon nurkissa vihmoo rankka tuuli, illaksi kai odotettavissa myrskyä. Taidan siis jatkaa tuon adventtikynttelikön ihastelua ja ottaa rennosti. Kynttelikkö rakentui tänä vuonna Iittalan Festivoista, joista yksi on saatu vanhemmiltani (ollut minun ja veljeni kastepöydässä) ja loput ovat kirpparilta, hyvin sievoisin alennuksin.

 

Rauhallista ensimmäistä adventtia!