Merkkilistalle, koruosion alle, päätyi tuo ovenkahvassa roikkuva sydänkoru. Se on ehdottomasti rakkain koruni. Parisuhteen alkumetreillä huomasin tuon korun jossakin koruliikkeen mainoksessa ja tuumasin miehelleni, että tuollainen olisi todella kiva. Mies oli ottanut varsin pienestä sivulauseen kommentista onkeensa ja antoi sen minulle seuraavalla kerralla, kun tapasimme. Olin todella otettu. Siitä päivästä lähtien se on roikkunut kaulassani lähes 24 tuntia vuorokaudessa viikon jokaisena päivänä. Kerran olen joutunut ostamaan siihen uuden ketjun, kun vanhempi poikani vauvana tarrasi siihen turhan lujasti kiinni ja ketju katkesi. Rahallista arvoa sillä ei juuri ole - tunnearvo on sitä vastoin korvaamaton.
Täällä aloitetaan viikonlopun vietto parturin tuolin kautta ja iltapäivällä ihmetellään talon lopputarkastusta. Kiva perjantai siis tiedossa! :) Toivottavasti teilläkin!
Ei kommentteja